Siirry pääsisältöön

Metsätietostandardit

Metsätietoja standardoidaan, jotta metsäsektorin toimijat voisivat kehittää ja käyttää yhteen toimivia tietojärjestelmiä. Metsäalan arvoketjussa on lukuisia rinnakkaisia ja peräkkäisiä toimijoita, jotka toimenpiteitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan joutuvat vaihtamaan tietoja keskenään.  

Useimmat metsätalouden peruskäsitteet ja mittayksiköt ovat olleet pääpiirteittäin määriteltyjä jo vuosikymmeniä, mutta aikanaan kukin toimija on toteuttanut ne tietojärjestelmiinsä kukin omalla tavallaan. Tämä on johtanut siihen, että tietojen konvertoiminen ja siirtäminen järjestelmästä toiseen on ollut hankalaa tai lähes mahdotonta. Metsätietostandardien avulla sekä avointen aineistojen käyttö että toimijoiden välinen tiedonsiirto helpottuvat. Tämä parantaa toiminnan tehokkuutta ja metsäsektorimme kansainvälistä kilpailukykyä.

Standardoinnin tavoitteet

Metsätietojen standardointityössä tuotetaan alan toimijoiden käyttöön valmiita XML-skeemamäärittelyjä, joita hyödynnetään tietojärjestelmissä. XML-skeema on yhteisesti sovittu tapa kuvata tietojärjestelmässä olevaa tietoa. Tavoitteena on, että yhteistyössä valmisteltuja skeemamäärittelyjä käyttämällä eri toimijoiden tietojärjestelmät voivat tarvittaessa käyttää samoja lähtötietoja sekä vaihtaa tietoja keskenään. Tällä tavoitellaan Suomen metsäsektorin kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn paranemista. 

Yhtenä tavoitteena on tehostaa Suomessa harjoitettavaa metsätaloutta siten, että standardoinnilla edistetään metsätalouden toiminnassa tarvittavien tietojen välittymistä. Tavoitteena on, että standardeja tukevien tietojärjestelmien avulla toimijat voivat asioida mahdollisimman monien erityyppisten metsänomistajien ja alan viranomaisten kanssa sähköisiä tietoja käyttäen. Ilman standardeja jouduttaisiin usein tekemään manuaalisia tietojen käsittelyvaiheita sekä hankalia tietojen konversioita. 

Suomen metsätaloudessa metsien omistus ja toimenpiteiden suunnittelu sekä toteutus ovat usein eri tahojen vastuulla. Metsätietojen standardoinnin tavoitteena on myös se, että standardeihin perustuvia tietosisältöjä ja yhteensopivia tietojärjestelmiä voitaisiin käyttää eri vaiheissa kuten 

  • metsävaratietojen hankinnassa  
  • metsäsuunnittelussa 
  • metsätalouteen liittyvässä kaupankäynnissä  
  • toimenpiteiden toteutuksessa ja toimenpiteissä syntyneiden päivitystietojen hyödyntämisessä 
  • viranomaisilmoituksissa 
  • tilastotietojen keruussa. 

Näin metsänhoidon ja puunhankinnan eri vaiheissa voi toimia eri organisaatioiden edustajia ilman tietojen välittymiseen ja tietojärjestelmien yhteensopimattomuuteen liittyviä ongelmia. 

Standardien laadinta

Metsätietostandardoinnissa metsäalan toimijoiden edustajista koottu joukko ihmisiä (niin kutsuttu valmistelutyöryhmä) kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan, millaisessa muodossa tietojärjestelmissä oleva metsätieto esitettäisiin, jotta kaikki metsätietojärjestelmät ymmärtäisivät sen. Tarkoituksena on määritellä tietojärjestelmien välisessä sähköisessä tiedonsiirrossa käytettäviä tiedonsiirtorakenteita. 

Standardeihin ja avoimiin rajapintoihin perustuvat ratkaisut ovat osoittautuneet toimivaksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi toteuttaa tietojärjestelmiä. Metsätietojen standardointityössä määritellään pääasiallisesti XML-skeemoja, jotka mahdollistavat standardimuotoiset sähköiset tiedonsiirrot, tietojärjestelmien kustannustehokkaan toteuttamisen sekä toimivan tietoinfrastruktuurin rakentamisen metsäalalle. 

Metsätietostandardeja käytetään jo useissa tietojärjestelmissä ja valmistelutyöryhmä tekee standardien kehittämisessä ja ylläpidossa aktiivista yhteistyötä metsäalan sovelluskehittäjien kanssa. Varsinainen sovelluskehitys on kuitenkin rajattu tämän yleishyödyllisen standardointityön ulkopuolelle. 

Maa- ja metsätalousministeriö johtaa standardointityön ohjausryhmää ja toteutuksen vastuuorganisaatio on Suomen metsäkeskus. Standardien kehittämistyöhön ovat osallistuneet myös monet muut metsäalan organisaatiot sekä yksityiset yritykset. 

Uusien standardien kehittäminen ja valmiiden standardien ylläpito toteutetaan kokoonpanoltaan vaihtelevan valmistelutyöryhmän toimesta. Standardointityöhön osallistuminen on vapaaehtoista ja avointa.  

Valmiit XML-skeemat sekä valmisteilla olevien XML-standardien luonnokset löytyvät metsätietostandardien julkaisusivuilta osoitteesta https://metsatietostandardit.sitowise.com/.

Valmistelutyöryhmä

Metsätietostandardointia keskeisimmin edistävä taho on asiasta kiinnostuneista metsäalan toimijoista koottu valmistelutyöryhmä. Valmistelutyöryhmän toimintaa organisoi Suomen metsäkeskus. Metsätietostandardien valmisteltutyöryhmän toimintatavoiksi ovat vakiintuneet niin sanotut yleiskokoukset, teemakokoukset ja työpajat.  

Valmistelutyöryhmän yleiskokouksissa käydään läpi työn alla olevien standardointitöiden tilanne sekä suunnitellaan standardien tietosisältöä ja standardeihin tarvittavia päivityksiä. Valmistelutyöryhmässä sovitaan myös siitä, milloin uusi standardi tai olemassa olevaan standardiin tehdyt päivitykset esitetään hyväksyttäviksi ohjausryhmälle. 

Teemakokouksia järjestetään silloin, kun on tarve järjestää vain tietyn standardin tai standardikokonaisuuden kehittämiseen keskittyvä työkokous. Teemakokouksen kutsu lähetetään kaikille valmistelutyöryhmän jäsenille, mutta siihen osallistuvat yleensä vain kyseisessä teemakokouksessa työstettävän standardin erityisasiantuntijat. 

Työpaja on työkokous, johon osallistuvat asiantuntijat sovitaan valmistelutyöryhmän kokouksessa. Työpajaa käytetään toimintatapana silloin, kun katsotaan, että tiettyjen asian kannalta keskeisten asiantuntijoiden on syytä kokoontua asiaa valmistelemaan, ennen kuin käsittelyä on tarkoituksenmukaista jatkaa koko valmistelutyöryhmän voimin. 

Valmistelutyöryhmän toimintaan voi päästä mukaan ottamalla yhteyttä Metsäkeskukseen. Valmistelutyöryhmän sähköpostilistalle pääsee mukaan ilmoittautumalla ryhmän vetäjälle Suomen metsäkeskuksen Eetu Myöhäselle eetu.myohanenatmetsakeskus.fi (eetu[dot]myohanen[at]metsakeskus[dot]fi)

Standardisanomat

Metsätietostandardiin kuuluu joukko erilaisia sanomiksi kutsuttuja XML-skeemamäärittelyjä. Kutakin sanomaa käytetään omaan käyttötarkoitukseensa. Ensimmäinen standardisanoma oli kuviomuotoisen metsävaratiedon sanoma, joka syntyi tarpeesta siirtää kuviomuotoista metsävaratietoa kiinteistötietoineen eri toimijoiden välillä. Vuosien myötä on luotu joukko erilaisia sanomia täyttämään metsäalan arvoketjun eri vaiheissa syntyviä tiedonsiirtotarpeita. Alla on esitelty eräitä keskeisiä metsätietostandardin sanomia. 

Standardisanoma: Metsävaratiedot

Metsävaratietojen standardi on ensimmäinen metsätietostandardeista ja sen ensimmäinen versio valmistui vuonna 2009. Se on nykyisin laajimmin tunnettu ja käytetyin metsätietostandardisanoma. Se on alun perin tarkoitettu määrittelemään kuviomuotoisen metsävaratiedon tietosisältö kiinteistöittäin. Metsävaratietojen standardi sisältää määrittelyt muun muassa  

  • puustoa 
  • maaperää 
  • toteutettuja ja suunniteltuja toimenpiteitä 
  • hakkuissa kertyviä puutavaralajeja sekä  
  • käytön rajoituksia  

kuvaavista tiedoista kuvioittain.  

Metsäsuunnittelussa, puukaupassa ja metsäpalveluiden toteutuksessa toimivat organisaatiot hyödyntävät standardin mukaista metsävaratietoa metsätietojärjestelmissään. Metsävaratietostandardin avulla voidaan välittää suurin osa metsäsuunnittelutiedosta järjestelmästä toiseen. Kun tietojärjestelmät noudattavat metsävaratietostandardia, metsänomistaja voi hyödyntää julkisin varoin kerättyä metsävaratietoa metsäsuunnitelman pohja-aineistona riippumatta siitä, mitä suunnitteluohjelmistoa metsäsuunnitelman laatija käyttää. 

Metsätietolain uudistuksen myötä vuonna 2018 perinteisen XML-muotoisen metsävaratietostandardin ohelle kehitettiin uusi GeoPackage-formaatin kuviomuotoisen metsävaratiedon standardi. GeoPackage-tyyppinen tiedonsiirtotapa mahdollistaa avoimelle metsätiedolle tyypillisen massatiedonsiirron huomattavasti XML-muotoista sanomaa paremmin.  Tietosisällön osalta XML-muotoisessa ja GeoPackage-muotoisessa metsävaratietostandardissa on pyritty mahdollisimman suureen yhtenevyyteen, mutta tiedonsiirtoformaattien lähtökohtaiset eroavaisuudet eivät mahdollista täyttä yhteneväisyyttä. Lisäksi merkittäviä eroja on esimerkiksi metsänomistajan ja kiinteistön tietojen esittämisessä. 

GeoPackage-muotoista, julkisin varoin kerättyä metsävaratietoa on saatavilla Metsäkeskuksen avoimen metsä- ja luontotiedon palveluista. 

Standardisanoma: Erityispiirretiedot

Erityispiirteiden siirtoon tarkoitettu erillinen tiedonsiirtosanoma mahdollistaa monipuolisen paikkatietojen siirron järjestelmien ja toimijoiden välillä. Standardointityössä ei ole otettu kantaa siihen, missä tilanteissa erityispiirrekohteita siirretään. Kohteita voidaan siirtää muun muassa  

  • metsävaratietojen yhteydessä metsävaratietoa täydentävän paikkaan sidotun lisäinformaation osalta 
  • puukaupan tai metsänhoidon työkohteiden yhteydessä erillisinä tietoina ohjaamaan työskentelyä 
  • erillisenä tiedonsiirtona, joka koskee rajatun tyyppistä kohdejoukkoa, esimerkiksi luontokohteita tai yksittäisen lajin esiintymisalueita. 

Erityispiirteillä tarkoitetaan metsätietostandardien yhteydessä luokiteltua paikkatietoa, joka voi olla pisteitä, viivoja tai alueita. Tunnistettuja luokiteltuja ja kooditettuja erityispiirrekohdetyyppejä on runsaasti, muutamia tuhansia. Esimerkkeinä kohdetyypeistä ovat muun muassa sorakuoppa, pohjavesialue, liito-orava, mehikääpä, varastopaikka, talvitie ja uhrikivi. Kohdetyyppien luokittelu kattaa metsätalouden tarpeet erittäin kattavasti ja standardin koodiston laajentaminen edelleen on mahdollista ja sitä toteutetaankin standardoinnin yhteydessä tarpeiden mukaan. Luokittelu sisältää  

  • kasvi- ja eläinlajeja 
  • maankäyttöluokkia 
  • luonnonsuojelualueiden luokittelun 
  • puunkorjuun ja metsänhoidon toteutukseen liittyviä kohdetyyppejä 
  • muinaisjäännösten tyypityksen 
  • tekstipisteen tarkentavine teksteineen  
  • ja muita vastaavia. 

Osassa metsätietostandardien sanomia erityispiirretietojen siirto on integroitu kiinteäksi osaksi jotakin muuta tiedonsiirtosanomaa. Näin on tilanne muun muassa puukaupan ja metsänhoidon metsätietostandardissa. Erillisen erityispiirresanoman käyttö on näissä tilanteissa tarpeetonta. 

Standardisanoma: Puukaupan ja metsänhoitotöiden kaupankäynti

Puukaupan ja metsänhoidon standardisanomien tarkoituksena on mahdollistaa jopa paperiton puukaupan ja metsänhoidon tarjous- ja sopimusprosessi. Sanomakokonaisuus mahdollistaa sähköisen puukaupan tai metsänhoitokohteiden teettämisen niin, että tietoja voidaan siirtää puukaupan ja metsänhoidon sopijaosapuolten (metsänomistaja ja puunostaja / metsänhoitopalveluja tarjoava organisaatio) välillä sähköisesti. 

Puukaupan tiedonsiirtojen standardointityön pohjana on ollut eräiden metsäyhtiöiden yhdessä luomat puukaupan sähköisen tiedonsiirron käytännöt ja tietosisällöt. Sähköinen tiedonsiirto oli ollut näiden toimijoiden kesken jo käytössä, kun tämä pohjatyö päätettiin ottaa kansallisen metsätietostandardoinnin lähtökohdaksi. Standardointiprosessissa muut toimijat toivat pohjaratkaisua täydentävät näkemyksensä mukaan lopulta hyväksyttyyn standardisanomien kokonaisuuteen.  

Puukaupan lisäksi standardiin on luotu mahdollisuus metsänhoitotyökohteiden välittämiseen. Puukaupan prosessiin 

  1. tarjouspyyntö 
  2. tarjous 
  3. tarjouksen hyväksyntä 
  4. sopimus 

on sisällytetty mahdollisuus pyytää tarjousta myös metsänhoitokohteiden töiden toteuttamisesta. Esitettyyn tarjouspyyntöön toimijat voivat vastata tarjouksella metsänhoitokohteista. 

Standardisanoma: Puunkorjuun ja metsänhoitotöiden toiminnanohjaus

Puunkorjuuseen ja metsänhoitotöiden toteutukseen liittyvät sanomat mahdollistavat sen, että puunkorjaaja ja metsänhoitotöiden toteuttaja saavat työssään tarvitsemansa tiedot. Toiminnanohjauksen sanomien avulla on mahdollista välittää esimerkiksi metsätyömaahan liittyviä tietoja, puutavaran metsäkuljetukseen liittyviä tietoja sekä vaikkapa tietoja metsätyöhön käytössä olevien resurssien aikatauluista ja varauksista. Näiden sanomien välityksellä työn toteuttaja voi myös välittää erilaisia omavalvontaan ja laadunvarmistukseen liittyviä tietoja työn toteutuksen jälkeen. 

Näiden standardien avulla on mahdollista, että esim. koneyrittäjä voi käyttää hakkuukoneessaan samaa ohjelmistoa eri toimeksiantajia palvellessaan. Toiminnanohjauksen sanomat ovat laajasti käytössä muun muassa Woodforce-sovelluksessa. Toiminnanohjauksen sanomakokonaisuus on yksi laajimmista ja kehitystahdiltaan aktiivisimmista metsätietostandardin sanomakokonaisuuksista. 

Standardisanoma: Metsätilastot

Metsätilastostandardin sanomien avulla metsäalan toimijat voivat toimittaa tilastointiin käytettäviä tietoja toiminnastaan tilastoviranomaisena toimivalle Luonnonvarakeskukselle. Metsätilastostandardi mahdollistaa puukaupan määrä- ja hintatilastotietojen toimittamisen sekä metsänhoidon määrä- ja hintatilastotietojen toimittamisen.  

Puukaupan osalta standardi sisältää tiedot ostetuista puumääristä ja niiden hinnoista puukauppatavoittain, puutavaralajeittain, hakkuutavoittain ja kunnittain. Luke yleistää tiedot seitsemälle suuralueelle ennen tietojen julkaisemista. Metsänhoidon osalta standardi toimii vastaavalla tavalla kuin puukaupassakin, eli standardin avulla välitetään tieto työlajista ja toteutetusta työn määrästä. 

Kaikki puunostajat eivät vielä ole siirtyneet standardin mukaiseen sähköiseen tietojen siirtoon, mutta vastaanottavan rajapinnan ja standardin puolesta kaikki puukaupan ja metsänhoidon tilastotiedon keruu voitaisiin tehdä metsätietostandardia hyödyntäen. 

Standardisanomakokonaisuus: Metsäkeskussanomat

Metsäkeskussanomilla tarkoitetaan Metsäkeskuksen kanssa tietojärjestelmien väliseen sähköiseen asiointiin käytettävää sanomakokonaisuutta. Näitä sanomia metsäalan toimijat lähettävät omista tietojärjestelmistään Metsäkeskuksen sähköiseen rajapintaan viranomaisasioinnissa ja muussa tietojen siirrossa Metsäkeskuksen kanssa. 

Metsäkeskussanomiin luetaan seuraavat sanomat: 

  • metsänkäyttöilmoitus 
  • hirvivahinkoilmoitus 
  • kemera-hakemus 
  • kemera-toteutusilmoitus 
  • metsäkeskuspäätös 
  • maksatusilmoitus 
  • metsävaratiedon päivityspyyntö 
  • omavalvontatieto 
  • tarkastustiedot. 

Metsänkäyttöilmoituksen standardikokonaisuus sisältää metsänkäyttöilmoituksen välittämiseen tarkoitetun sanoman skeemamäärittelyn sekä erilaisiin palautesanomiin liittyvät määrittelyt. Palautesanomia ovat esimerkiksi kuittaukset ja virheilmoitukset, joilla järjestelmä ilmoittaa sanoman perille tulosta tai lähetetyn viestin sisältämästä virheestä. 

Kemeraan liittyvillä sanomilla toimijoiden on mahdollista käydä koko kemera-tuen saamiseen liittyvä tiedonvaihto (hakemus-toteutusilmoitus-päätös-maksatustieto) sähköisesti läpi Metsäkeskuksen kanssa. Hirvivahinkoilmoitussanoman avulla on mahdollista hakea korvauksia hirvieläinten aiheuttamaan tuhoon. 

Metsävaratiedon päivityspyyntösanomalla voi ilmoittaa Metsäkeskukselle metsätietoa, esimerkiksi ilmoittaa metsikkökuvion puustotiedot tai vaikkapa kertoa uudesta havaitusta luontokohteesta. 

Omavalvontasanoman avulla toimijoiden on mahdollista lähettää Metsäkeskukselle tietoa metsänhoitotöihin liittyvistä omavalvontamittauksistaan. Metsäkeskus voi hyödyntää näitä tietoja julkisen metsävaratietokannan ylläpitotyössä. 

Tarkastustietosanoman avulla Metsäkeskus voi välittää suorittamiinsa maastotarkastuksiin liittyviä tietoja tarkastuskohteeseen sidoksissa oleville toimijoille. 

Standardisanoma: Omavalvontatieto

Omavalvontatietosanomaa voidaan hyödyntää maastossa mitatun omavalvontatiedon siirroissa järjestelmien välillä. Tällä tarkoitetaan sitä, että vaikkapa metsurin tekemän istutustyön jälkeen hän suorittaa työalueellaan omavalvontamittauksen, tallentaa tiedot mobiililaitteelleen, ja mitatut tiedot siirtyvät omavalvontasanoman avulla sähköisesti eteenpäin, mahdollisesti aina Metsäkeskukseen saakka osaksi julkista metsävaratietoa. Sanomalla siirrettävän tiedon ytimessä on kuvattavan alueen tai kohteen paikkatieto: tiedot voidaan ilmoittaa aluemaisilta kohteilta (kuten metsikkökuviolta tai sen osalta) tai pistemuotoisina (kuten esimerkiksi koealoina, tai vaikkapa istutuspaikkoina).  

Omavalvontasanoman tukemia metsänhoitotyölajeja ovat: 

  • taimikon varhaishoito 
  • nuoren metsän hoito 
  • maanmuokkaus 
  • istutus 
  • kylvö (pistehavaintona) 
  • istutus (pistehavaintona) 
  • maanmuokkaus (pistehavaintona)

Standardisanoma: Metsävaratiedon päivityspyyntö

Metsävaratiedon päivityspyynnön tarkoituksena on mahdollistaa metsävaratietoon liittyvien muutosten ilmoittaminen eri tietojärjestelmien välillä. Sanoma on rakenteeltaan hyvin yksinkertainen ja sanoman keskeisin elementti on päivityksen kohteena olevaan alueeseen liittyvä paikkatieto. Yksinkertaisimmillaan metsävaratiedon päivityspyynnössä voidaan (hieman yleistäen ilmaistuna) esimerkiksi kuvata vain päivitettävän alueen rajat paikkatietona, ja yhdellä koodilla tieto siitä, että alueelle on tehty harvennus. 

Metsävaratiedon päivityspyynnössä hyödynnetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevista standardeista löytyviä tietorakenteita. Metsävaratietoa voidaan periaatteessa päivittää joillakin jo olemassa olevilla sanomilla, mutta metsävaratiedon päivityspyyntö on päivityksiin erityisesti suunniteltu, rakenteeltaan kevyt ja yksinkertainen sanoma. Mikäli metsätilan alueelta on tarvetta päivittää vaikka vain yhdeltä kuviolta yksittäinen puustotieto, voidaan metsävaratiedon päivityspyyntösanomalla ilmoittaa vain tämä tieto – koko metsätilan ja kuvion kaikkien tietojen siirron asemesta. Sanomaan ollaan tällä hetkellä suunniteltu viisi eri käyttötapausta, jotka ovat: 

  • inventointipuustotiedot 
  • kasvupaikkatiedot 
  • käytönrajoitteet 
  • erityispiirteet 
  • toimenpiteen toteumatiedot.