Valmistelutyöryhmä kokoontui

Muistio: Metsätietojen standardoinnin valmistelutyöryhmän yleiskokous 21.1.2016 klo 13-14.30

 

Osanottajat: Mika Galkin Luke, Jani Leivo SMK, Eeva Hiltunen SMK, Markku Ekdahl MTK, Janne Loikkanen Bitcomp, Janne Uitamo SMK ja Ari Kotiharju Tapio.

 

Asiat:

1. Metsätietojen standardointityön kehittäminen

Taustatietoa:

Maa- ja metsätalousministeriön 2015 teettämässä metsätietostandardien arviointityössä esiin tulleiden ja muiden havaittujen kehittämistarpeiden toteuttaminen.

 

- Koodistojen ja skeemojen hakutyökalujen kehittäminen

Toteutetaan/hankitaan hakutyökalut, joilla standardien ylläpitäjät ja käyttäjät voivat tehdä aiempaa helpommin hakuja. Vapaa merkkijonohaku kerralla kaikkiin skeemoihin. Haku, missä kaikissa skeemoissa tietty elementti tai koodi esiintyy. Haku mitkä elementit esiintyvät tietyssä skeemassa.

 

- Ohjeisto yms. dokumentaatioiden generoiminen skeemoista. Lisäksi on tarve toteuttaa työkalut ohjeistojen skeemoihin lisäämiseksi.

 

- esimerkkiaineistojen tuottaminen ja jakelu

 

- Tyylitiedostojen (stylesheet) tuottamismahdollisuus on noussut esiin.

 

 

-RSS-syötettä Julkaisusivuston päivityksistä on toivottu ja sitä pidettiin projektiryhmässä erittäin hyödyllisenä. Asian toteuttamista on alettu valmistella.

 

-Ohjausryhmässä on sovittu ”seminaarin” tms. metsätietostandardien esittelytilaisuuden toteutuksesta keväällä 2016. Esittely voitaisiin toteuttaa esim. Kemera- WoodForce- ForestBigData- sähköinen puukauppa- tms. uuden asian esittelytilaisuuden yhteydessä tai tehdään useampia hieman erilaisia esittelyjä eri kohderyhmille. Metsätieto ja sähköiset palvelut aihetta on esitetty yhdeksi paikkatietomarkkinoiden seminaariaiheeksi ja samassa yhteydessä voitaisiin esitellä myös metsätietostandardeja.

 

Eeva Hiltunen, Ari Kotiharju ja Janne Loikkanen kokoontuvat valmistelemaan kehittämistoimia 19.1.2016. Tavoite on, että kehittämistöiden toteutuksesta voidaan sopia Ohjausryhmässä 28.1.2016.

 

Aluksi on tarkoitus kokeilla pääasiassa ilmaissovelluksia ja tyylitiedostoja sekä pilotoida ohjeistojen generointia jollain yksittäisellä skeemalla.

 

Käsittely:

 

Todettiin, että kehittämistoimien toteutusta esitetään ohjausryhmälle Eevan, Arin ja Jannen valmistelemien linjausten mukaisesti.

 

 

2. Wood Force –projektissa valmistellut puunkorjuun ja metsänhoidon toiminnanohjauksen skeemojen työversioiden päivitykset

 

Taustatietoa:

 

Aiemmin on sovittu, että sovelluskehityksen aikana tulevat päivitykset käydään läpi valmistelutyöryhmässä ja päivitetään dokumentaatioihin julkaisusivustolle http://www.bitcomp.fi/metsatietostandardit/.

 

Lisäksi on sovittu, että koodistojen päivitykset tehdään keskitetysti Bitcompin toimesta pyynnöstä.

 

Aiemmin on tuotu esille epäloogisuudet standardien eri koodistojen koodiarvoissa.

 

Esimerkiksi äestys:

Metsävaratietojen standardissa (MV) SilvicultureTypeType koodistossa äestys = 530.

 

SoilPreparation Operation Type ja WorkCode sekä WF koodiston Työlajit koodeissa äestys on koodattu seuraavasti:

SoilPreparation Operation Type                                         enum                 530

WorkCode                                                                        enum                 510

WF työlaji                                                                        enum                 310

 

On todettu, että WoodForcessa on ollut perusteet sille, että on käytetty tiettyjä koodiarvoja.

 

Aiemmin on todettu, että uudet päivitykset käsitellään, kun WF-projekti tekee esityksen niistä.

 

Mikko Kiviniemi on kertonut, että WF-projektissa on tullut tarve joillekin uusille karttamerkeille, kuten kiinteistö-karttamerkki

 

Mikko Kiviniemi on aiemmin kertonut, että WF-pilotointi on käynnissä metsänhoitotöiden osalta ja koodistomuutostarpeet tuodaan kerralla standardointityön valmistelutyöryhmälle. Vuoden 2016 kvartaali 2 on WoodForcen hakkuiden toiminnanohjauksen ominaisuuksien pilotointiaika. Kiviniemi kertoi, että kun seuraava kehitysversio WF-skeemoista ”jäädytetään”, niin WF-projekti toimittaa uudet versiot WF materiaaleista.

 

Käsittely:

 

Kokouksen alussa kävi ilmi, että teknisistä syistä WF-projektin Mikko Kiviniemen ääni kuului, mutta Mikko ei kuullut muiden ääntä. Tämän vuoksi Mikko Kiviniemi ei voinut osallistua kokoukseen, mutta kertoi skype-kokouksen tekstiosiossa, että WF-hankeen tilanne on ennallaan. Lisäksi sovittiin, että Ari ja Mikko käyvät wf-tilanteen läpi puhelimitse kokouksen jälkeen.

 

3. Kemera-tukiin liittyvät standardit

 

Taustatietoa:

 

Valmistelutyöryhmän kokouksessa 8.12.2014 Eeva Hiltunen kertoi SMK:n linjauksista. Ensivaiheessa pitäisi mahdollistaa ainakin nuorenmetsänhoidon, taimikon varhaishoidon ja juurikäävän torjunnan sähköinen asiointi.

 

Toukokuussa 2015 Kemera-lakiin liittyvät asetukset saivat lopullisen muotonsa.

 

Suomen metsäkeskus on koonnut sivuilleen kattavan tietopaketin uuden Kemera-lain toimeenpanon aikatauluista http://www.metsakeskus.fi/kemera-uudistus#.VW_wLlIw_cs . Tuolta sivulta löytyvät myös asiaan liittyvät säädökset sekä paperilomakkeet.

 

 

Seuraavaan on lueteltu sähköisen asioinnin prosessiin tarvittavat sanomat ja niiden toteutuksen perusteet:

 

  1. Hakemus ennen toimenpiteen aloittamista KMRHA_T-skeema

     

    Lain 22 § mukaan ”Hakemukseen on sisällytettävä hankkeen kuvaus, sijainti, arvioitu alkamis- ja päättymisajankohta ja hankkeen toteuttamiseksi tarvittavan tuen määrä. Hakemukseen on liitettävä toteuttamissuunnitelma, jos se on tuen myöntämisen edellytyksenä 9 §:n mukaan.”. Hakemukseen on syytä sisällyttää mm. tieto siitä, haluaako hakija asian käsittelyyn liittyvät päätökset vain sähköisinä. Lisäksi on ajateltu tarvittavan mm. hakijan sähköiselle hakemukselle antama viite ”FinancingActApplicationReference”, jonka maksimipituudeksi on sovittu 50 merkkiä.

     

    Aiemmin on sovittu, että hakemukseen tulee luettelo tuen saajista ja tuen saajan tietoihin on syytä lisätä tieto siitä, onko kyseessä yhteyshenkilönä toimiva tuen saaja. (Maksuosuutta ja tilinumeroa ei tule hakemukseen)

     

Tuensaajaan ja yhteystietoon liittyviä asioita Janne Uitamo on kommentoinut talvella 2015 seuraavasti: ”Avustaja on siis henkilö, joka avustaa hakijaa hakemuksen tekemisessä. Asiamies toimii saamansa valtuutuksen rajoissa kuin hakija: hän voi hakea tukea laissa tarkoitetun tuensaajan puolesta ja vastaanottaa maksun. Yhteyshenkilönä toimiva tuensaaja tarkoittanee hallintolain 16 §:n mukaista yhteystietoa; ” … asiakirjassa on mainittava lähettäjän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi.” Yhteystietona voidaan ilmoittaa tuensaajan yhteystietojen sijasta myös ulkopuolisen asiamiehen yhteystiedot. Tuensaaja voi myös toimia asiamiehenä muilta tuensaajilta saamansa valtuutuksen perusteella; hänen mahdollinen asemansa asiamiehenä ei kuitenkaan käy ilmi pelkästään ilmoitetun yhteystiedon perusteella.

 

Hakemuksessa ilmoitettavalla hallintolain mukaisella yhteystiedolla on se merkitys, että rahoituspäätös, ilmoitus tarkastuksen tekemisestä, kuuleminen ym. metsäkeskuksen yhteydenotot toimitetaan tämän yhteystiedon (postiosoitteen tai sähköpostiosoitteen) mukaisesti. Jos yhteystieto on hakijoiden asiamiehelle (joko ulkopuoliselle asiamiehelle tai tuensaajalle, jonka muut tuensaajat ovat valtuuttaneet toimimaan asiamiehenä), metsäkeskus toimittaa tiedoksiannot hallintolain 56 §:n 3 momentin mukaisesti asiamiehelle. Tiedoksiannot voidaan asiamiehen lisäksi toimittaa myös hakijoille, joita asiamies edustaa, mutta asiamiehelle on ilmoitettava, jos toimeksianto on toimitettu myös hänen edustamilleen hakijoille.”

 

Valtioneuvoston ja MMM:n asetusten ja lain tulkinnan täsmentymisen myötä on toukokuussa 2015 tullut esiin seuraavia muutostarpeita julkaisusivuston version hallinnan KMRHA_skeemaan.

 

  1. Kiinteistön omistajan (RealEstateOwner) omistusosuus sekä yhteisomistussuhteen peruste. Keskusteltiin, miten nämä toteutetaan hakemuksen skeemaan? Paperilomakkeella on mahdollisuus antaa omistusosuus murtolukuna tai prosentteina. Todettiin, että omistusosuus hakemusvaiheessa on vain siksi, että tiedetään hakijoiden omistavan vähintään 25. Todettiin, että Bitcomp oli tehnyt omistussuhteen perusteelle koodiston, joka vastasi paperilomakkeen koodistoa. Todettiin, että kiinteistöyhtymä termi pitää päivittää verotusyhtymäksi. Lisäksi ., että SubstituteMessage on muutettava kyllä/ei tyyppiseksi.
  2. On syytä mahdollistaa 2 eri työlajin eli taimikon varhaishoidon ja nuorenmetsänhoidon hakeminen samalla hakemuksella. Paperilomakkeella on vaihtoehto ”30 tai 35”. Skeemaan lisätään koodi 33=”nuoren metsän hoito tai taimikon varhaishoito”.
  3. ”Suometsänhoidon, metsätien tekemisen ja metsäluonnon hoidon tuen hakemuksessa on ilmoitettava arvio toimenpiteen toteuttamisen yhteydessä kohteella tuensaajalle syntyvistä tuloista. Tuensaajan tietoihin arvio tuloista euroa. Ympäristötuen hakemuksessa on ilmoitettava kohteen pinta-ala, kuvioittaiset metsävaratiedot ja koko kiinteistön puuston määrä sekä ilmoitettava kohteen elinympäristöt ja niiden lisämääreet tämän asetuksen liitteen mukaisesti.” Mahdollisuus liittää hakemukseen kuvioittainen metsävaratieto. On todettu, että skeemasta olisi hyvä saada selville, missä työlajeissa tarvitaan toteuttamissuunnitelma tai metsävaratiedot.
  4. ”Jos hakemuksen on laatinut hallintolain (434/2003) 12§:ssä tarkoitettu asiamies, hakemukseen on liitettävä riittävän yksilöity selvitys asiamiehen oikeudesta edustaa päämiestä” Miten tämä toteutetaan skeemaan? Selvitys asiamiehen toimivallasta: Hakija (maanomistaja) on __.__.201__ valtuuttanut asiamiehen toimimaan puolestaan. Valtuutuksesta käy ilmi: [K/E_] asiamiehen oikeus edustaa hakijaa kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain mukaisessa hakemusasiassa [_K/E] pankkitili, jolle tuki maksetaan, tai asiamiehen oikeus ohjata tuki osoittamalleen pankkitilille silloin, kun tukea ei makseta hakijalle; [_] muuta (ja ilmeisesti vapaa tekstiselite. Toteutetaan lisäksi mahdollisuus liittää valtakirja tms. dokumentti liitetiedostona. Bitcomp etsii ratkaisun, jossa tietojen monistamistarve vähenee.
  5. Hakemuksessa, joka koskee sellaista hanketta, jolle on jo myönnetty tukea, on edellä tässä pykälässä säädetyn lisäksi ilmoitettava tukipäätöksen hankenumero. FinancingActApplicationReference-kentän rinnalle lisätään ”hankenumero”. Tehdään 14 merkkinen merkkijono.
  6. ”Hakemuksessa on ilmoitettava, onko hakija hakenut tai saanut toimenpiteeseen muuta julkista tukea.” MainApplier -koodin rinnalle tehdään vielä yksi koodisto. ”OtherPublicSubstitut” 1=on saanut, 2=on hakenut 3=ei ole saanut eikä hakenut.
  7. Metsäkeskuksen lomakkeilla on teksti: Sähköinen tiedoksianto: Suostun siihen, että metsäkeskus voi antaa päätöksen tai muun asiakirjan tiedoksi sähköisenä viestinä ilmoittamaani sähköpostiosoitteeseen. 1= Annan…, 2= En anna suostumusta sähköiseen tiedoksiantoon. Tämä toteutetaan standardiin.

     

     

  8. Toteuttamissuunnitelma tai sijaintitiedot

     

    Toteuttamissuunnitelma on hakemussanoman yhteydessä toimitettava xml-elementti, joka toimitetaan niiden työlajien hakemusten yhteydessä, joilta lainsäädäntö edellyttää suunnitelmaa. Niiltä pinta-alaperusteisilta hankkeilta, joilta ei edellytetä suunnitelmaa, tarvitaan suunnitelman kaltaiset sijaintitiedot. Pinta-alaperusteisissa hankkeissa etenkin TVH ja NMH työlajeilla on syytä käyttää mahdollisimman samankaltaista geometrioiden esittämistapaa kuin MKI-skeemassa. Juurikäävän torjunnassa riittää hakemuksessa paikkatietona kiinteistötunnus (asetusluonnokset).

     

    Aiemmin on todettu, että työlajiryhmille ja työlajeille tarvitaan suunnitelmaan erilaisia tietoja. Vielä ei ole varmaa linjausta siitä, onko mahdollista tehdä kaikille työlajeille yhteinen suunnitelmaelementti, jossa on paljon vaihtoehtoisia rakenteita vai tarvitaanko useita erilaisia suunnitelmaelementtejä. Erityisesti skeemassa on huomioitava se, miten yhteishankkeiden tuet saadaan jaettua osakkaille.

     

  9. MMM:n asetuksen mukaan ”Nuoren metsän hoidon hakemuksessa on lisäksi eriteltävä sen kohteen pinta-ala kuvioittain, jolta kerätään pienpuuta vähintään 35 kiintokuutiometriä hehtaaria kohden. Jos kohde sijaitsee pohjoisessa Suomessa, nuoren metsän hoidon hakemuksessa on eriteltävä sen kohteen pinta-ala kuvioittain, jolta kerätään pienpuuta vähintään 25 kiintokuutiometriä hehtaaria kohden.” Pienpuun keruuseen liittyvät asiat on ilmoitettava myös toteutusilmoituksessa, mutta suurin osa totutusilmoituksessa ilmoituksessa kuviolta ilmoitettavista asioista ei koske hakemusta. On sovittu, että hakemuksen kuviotietoihin on lisättävä uusi koodisto SmallWoodRemovalClass. Sovittiin, että tehdään FinancingActAplicationStand-rakenne, johon tulevat vain hakemusvaiheessa kuviolta tarvittavat tiedot. Ari tekee ja lähettää määrittelyt Bitcompille.

     

  10. Palauteviesti hakemukseen

     

    Metsäkeskus lähettää palauteviestin eli kuittaussanoman tai virheilmoituksen hakemuksen ja mahdollisen suunnitelman vastaanottamisesta. Tarvittaessa hakemuksen lähettäjä korjaa hakemustaan tai suunnitelmaansa ja lähettää ne uudelleen, kunnes SMK:n vastaanottorajapinta lähettää palautesanoman hakemuksen virheettömästä vastaanottamisesta.

     

    Todennäköisesti voidaan käyttää täydennettynä samaa palauteviesti-skeemaa kuin MKI-standardissa. On todettu hakijan hakemuksessa ilmoittama hakemuksen yksilöivä viite eli reference on syytä sisällyttää myös palauteviestiin. (Sama lienee syytä toteuttaa myös MKI-palauteviestiä koskien).

     

    Yleisenä linjauksena voitaneen todeta, että FinancingActApplicationReference on syytä lisätä kaikkiin hankkeen käsittelyvaiheisiin liittyviin skeemoihin.

     

  11. MKI-standardeissa käytetty palauteviestin perus kooditus on nyt ”hylätty, hyväksytty ja osittain hyväksytty”. Kyseessä on kuitenkin sähköiseen vastaanottoon liittyvä viesti. Todettiin, että voitaisiin käyttää kooditusta: 1. vastaanotettu 2. vastaanotettu virheellisenä ja  pyydetään korjaamaan/täydentämään oheisen virhekoodin tarkoittamat asiat. 3. Tiedonsiirto epäonnistui (sanoman tarkoitusta tai lähettäjää ei pystytty riittävästi tunnistamaan.)

 

Virhekoodit: Sanomien sähköisen vastaanoton generoimat virhekoodit, jotka yksilöivät sanoman virheen. Todennäköisesti tarvitaan 1000, 2000, 3000 jne. sarjat rakenteen eri tasoilla oleville virheille. Esim. 1001=Hakijan XXX osalta ei ole ilmoitettu yhteisomistusosuuden perustetta. 2001= kiinteistötunnus XXXXXXX on virheellinen 3001= kuvion xx.x geometria virheellinen. 3002=Kuviolta xx.x on ilmoitettu kerättävän pienpuuta vähintään 25 m3/ha, vaikka kuvio ei sijaitse Pohjois-Suomessa. Ari Kotiharju oli lähettänyt virhekoodien määrittelytaulukkopohjan kokouskutsun liitteenä. Palauteviestejä määriteltäessä ilmeni, että palauteviestien määrittely olisi syytä tehdä SMK:n toimesta, koska heillä on paras tietämys siitä, millaisia tarkistuksia SMK:n järjestelmät pystyvät sanomille tekemään ja toisaalta tarvittavat virhekoodit todennäköisesti selviävät vasta testauksen ja tuotantokäytönkin aikana.

 

Palauteviestin virheilmoituksia määriteltäessä nousee esiin kysymys siitä, että tarvitaanko kaksivaiheinen palauteviesti. Osa virheistä on varmasti koneellisesti seulottavissa siten, että sähköinen palauteviesti lähtee välittömästi vastauksena hakijan sanomaan. Todennäköisesti osa hakijan sanoman virheistä paljastuu vasta myöhemmin ja tällöinkin virheiden korjaus onnistuisi helpoiten, mikäli virheilmoitus voitaisiin lähettää sähköisenä. Todennäköisesti voidaan käyttää samaa palauteviestin virhekooditusta molemmissa tapauksissa? Todettiin, että sähköinen asiointi myös myöhemmin ilmenevien virheiden osalta olisi tehokkain tapa virheiden käsittelyyn, mutta se on toteutettava siten, ettei se aiheuta sekaannusta hakijan taholla.

                            

  1. < >
    Toimenpiteen jälkeen hakija lähettää toteutusilmoituksen.

 

Tähän on sisällytettävä rahoituspäätöksen numero. Toteutusilmoituksen on tarkoitus muistuttaa mahdollisimman paljon hakemusta ja sen liitteenä olevaa suunnitelmaa. Vapaaehtoisen omavalvontatuloksen toimittaminen on mahdollistettava. On syytä voida ilmoittaa, että toteutus on tehty suunnitelman tai hakemuksen sijaintitietojen mukaisesti.

 

Toteutusilmoitukseen on syytä sisällyttää luettelo tuen saajista ja tuen saajan tietoihin on syytä lisätä tieto siitä, onko kyseessä yhteyshenkilönä toimiva tuen saaja, kuten hakemukseenkin sovittiin lisättäväksi.  Toteutusilmoitukseen on syytä lisätä myös kentät maksuosuutta ja tilinumeroa varten. Toteutusilmoituksessa ja hakemuksessa olevat tuensaajaelementit (SubsidyApplier) on syytä nimetä toisistaan poikkeavasti.

 

Aiemmin todettu, että omavalvontatiedon toimittamiseen sekä yhteishankkeiden toteuttamissuunnitelmiin voidaan saada valmiita elementtejä WoodForcen käyttämistä standardiskeemoista. Myös tarkastustietojen standardi on yksi vaihtoehto omavalvontatulosten väittämiseen. Todettiin, että omavalvontatuloksen toimittamista ei edellytetä asetuksissa, mutta sen toimittaminen on mahdollistettava. Todennäköisesti omavalvontatuloksen olisi syytä olla erillinen skeema, joka linkitetään toteutusilmoitukseen FinancingActApplicationReference:n avulla

 

Asetuksissa ns. omavalvontana ilmoitettavat tiedot on täsmällisesti yksilöity toteutusilmoituksessa ilmoitettavina tietoina. On todettu, että KMRTI_T-skeemaan tarvitaan seuraavat tiedot.

 

 

FinancinActStand rakenteen alle jo olemassa olevien StemCount ja MeanHeight sekä (NMH kohteita varten) MeanDiameter-koodistojen lisäksi.

 

a)Uusi koodisto: RemovalClass

1.                         Taimikon varhaishoito, Etelä-Suomi, poistuma alle 3000 kpl/ha

2.                         Taimikon varhaishoito, Etelä-Suomi, poistuma yli 3000 kpl/ha

3.                         Taimikon varhaishoito, Pohjois-Suomi, poistuma alle 2000 kpl/ha

4.                         Taimikon varhaishoito, Pohjois-Suomi, poistuma yli 2000 kpl/ha

5.                         Nuoren metsän hoito, Etelä-Suomi, poistuma alle 1000 kpl/ha

6.                         Nuoren metsän hoito, Etelä-Suomi, poistuma yli 1000 kpl/ha

7.                         Nuoren metsän hoito, Pohjois-Suomi, poistuma alle 800 kpl/ha

8.                         Nuoren metsän hoito, Pohjois-Suomi, poistuma yli 800 kpl/ha

 

 

b)Uusi koodisto HeightClass

 

1.                         Pituus on yli 3 m

2.                         Pituus ei ole yli 3 m

 

c)Uusi koodisto SmallWoodRemovalClass

 

1.                         Etelä-Suomi, pienpuunkeruu vähintään 35 kiintokuutiota/ha

2.                         Pohjois-Suomi, pienpuunkeruu vähintään 25 kiintokuutiota/ha

 

Aiemmin on sovittu, että mietitään myöhemmin, pitäisikö hakemuksella olla suppeampi kuviorakenne.

 

 

  1. Metsäkeskus lähettää palauteviestin eli kuittaussanoman tai virheilmoituksen hakemuksen toteutusilmoituksen vastaanottamisesta. Tarvittaessa toteutusilmoituksen lähettäjä korjaa toteutusilmoitustaan ja lähettää sen uudelleen, kunnes SMK:n vastaanottorajapinta lähettää palautesanoman toteutusilmoituksen virheettömästä vastaanottamisesta. (Toteutusilmoituksen palauteviestin virhekoodit määritellään kuten hakemukseenkin liittyen)

     

  2. Metsäkeskus toimittaa päätöksen hakijalle. Aiemmin on todettu, että päätöksellekin olisi syytä tehdä xml-sanoma, vaikka perinteisiä paperisiakin päätöksiä joudutaan käyttämään.

 

Janne Uitamo on todennut, että mikäli toteutusilmoituksessa todetaan, että toteutus on tehty alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, niin metsäkeskus ei tee enää uutta päätöstä, vaan päätöksen sijaan metsäkeskus lähettää maksatusviestejä.

 

  1. Maksatusviesti.

 

Aiemmin on todettu, että tuet on syytä saada maksettua yhteishankkeilla suoraan tuen saajalle. Janne Uitamon kommentit: ” Yhteishankkeilla on varauduttava siihen mahdollisuuteen, että tuet on voitava maksaa hankkeeseen osallistuville tuensaajille, mutta myös siihen, että tuet on voitava maksaa hankkeen toteuttajalle, hakkuuoikeuden haltijalle tms. taholle tuensaajien antaman valtuutuksen, toimeksiannon ym. mukaisesti. Esimerkiksi juurikäävän torjunnan hankkeet saatetaan toteuttaa yhteishankkeina, joilla maanomistajat sopivat puukauppasopimuksen yhteydessä puunostajan kanssa siitä, että tämä voi asiamiehenä hakea ja saada torjuntatyölle mahdollisesti myönnettävät juurikäävän torjunnan kemera-tuet.”

 

On todettu, että maksatusviesti eli ilmoitus maksun maksamisesta voi lähteä ilman päätöstä tai päätöksen yhteydessä.

 

 

Kemera-standardien skeemoja on käsitelty syys- joulukuussa 2015 useissa työpajoissa, joihin myös SMK:n sovellusten kehittäjät ovat osallistuneet.

 

KMRHA_T = KEMERA – Hakemus ennen toimenpiteen aloittamista; KMRTI_T = KEMERA – Toteutusilmoitus toimenpiteen jälkeen dokumentaatiot on päivitetty julkaisusivustolle http://www.bitcomp.fi/metsatietostandardit/ 11.12.2015 (Uutta sivustolla nro. 86.).

 

Edellisessä kokouksessa todettiin, että varmoja muutostarpeita olemassa oleviin Kemera-skeemoihin ei ole tiedossa.

 

Kemera-standardeissa on tarkoitus huomioida päivityssanomastandardien toteutus.

 

Käsittely:

 

Todettiin, että Kemera-hakemuksen sanoma on parhaillaan testauksessa ja pienellä etenkin soveltamisohjeiden vastaisten geometrioiden ”puukotuksella” sanomat on saatu vastaanotettua SMK:n järjestelmään testauksessa. Testaus jatkuu. Sovittiin, että Kemera-standardien määrittelytyötä jatketaan toteutusilmoituksen sanoman osalta päivityssanoman erillisen jo aiemmin sovitun pientyöpajan yhteydessä 25.1.2016.

 

4. Päivityssanomien jatkokehitys

 

Taustatietoa:

 

Aiemmin on todettu, että tarvitaan erilaisia päivityssanomia erilaisiin tarkoituksiin. Aiemmin valmistelutyöryhmässä on suunniteltu 2 erilaista päivityssanomaa. Myös Wood Force –projektin kanssa kehitettävät sanomat sisältävät erilaisten tietojen päivittämiseen tarkoitettuja elementtejä.

 

Janne Loikkanen on tehnyt julkaisusivuille esityksen http://bitcomp.fi/metsastandardi_ehdotus/EsitysMetsavaratietojenPaivityssanomastaSisallytettynaMetsakeskussanomaan.png siitä, miten nykyiseen metsävaratietosanomaan pohjautuva päivityssanoma voisi olla Metsäkeskuksen tiedonsiirtopalveluun lähetettävä metsänkäyttöilmoitukselle vaihtoehtoinen sanoma.

 

Aiemmin on todettu, että olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa nykyistä metsävarasanomaa rakenteeltaan vastaava päivityssanoma, jossa mahdollisimman monet tiedot olisivat vapaaehtoisia. Avaintiedot voitaisiin päivityssanomassa kerätä omaksi rakenteekseen. Avaintietoja päivityssanomassa voisivat olla id, aluegeometria ja kuvion numero. Päivityssanomaa ja varsinasta metsävarasanomaa (MV x.x) päivitettäisiin aina yhtaikaa siten, että toiseen tehtävät muutokset toteutettaisiin myös toiseen.

 

Standardien julkaisusivustolta löytyy kuvaesitys päivityssanomasta. Aiemmin on keskusteltu, että samankaltainen rakenne voitaisiin ottaa käyttöön myös metsävarastandardissa MV x.x. Tämä kuitenkin tekisi siitä taaksepäin yhteen sopimattoman.

 

Aiemmin on todettu, että todennäköisesti SMK:n metsävaratietoja päivittävät sanomat olisi tarkoituksenmukaisinta välittää saman rajapinnan kautta, mitä nyt käytetään mki-sanomien toimittamiseen.

 

Aiemmin on todettu, että päivityssanomalla on liittymäkotia Kemeran toteutusilmoitukseen.

 

Lisäksi on todettu, että WoodForce- ja kaupankäyntiskeemoissa on myös erilaiseen päivittämiseen tarkoitettuja skeemoja.

 

16.11.2015 päivityssanomien teemakokouksessa todettiin, että ensisijassa on tarkoitus siirtää tieto toteutuneen toimenpiteen ajankohdasta ja sijainnista sekä mahdollisesti toteutustavasta. Toisaalta voitaisiin ottaa vastaan kokonaan uutta inventoitua kuviotietoa. Yksittäisten tietojen päivittämisen kuviolle tulisi olla mahdollista paikkatietojen perusteella.

 

Tuolloin todettiin, että olemassa olevat päivityssanomien standardit sekä lokakuussa 2014 tehty pohjatyö antavat hyvän pohjan uuden standardin kehittämiselle. Tämän lisäksi on olemassa SMK:n sisäisessä käytössä oleva xml-formaatti, jolla toimenpidetietoja on päivitetty metsävaratietoihin.

 

Metsätietostandardisanomien julkaisusivuston versiotaulukkoon on 27.11.2015 lisätty dokumentaatio luonnoksesta metsäkeskussanomaan integroidusta metsävaratietojen päivitysrakenteesta MVPMK_T skeeman alla oleva elementti ForestRealizationData = Metsävaratietojen päivitys.

 

Edellisessä teemakokouksessa sovittiin mm., että paikkatiedolle lisätään erillinen aikaleima, jolloin geometrian päivitysajankohta voi poiketa arviointimittauksen ajankohdasta.

 

Tuolloin käytiin läpi myös muut päivitystarpeet, jotka Bitcomp kirjasi ylös julkaisusivustolla julkaistavaan muutosdokumentaatioon.

 

Tuolloin todettiin, että olisi tarkoituksenmukaista yhdistää MVPMK_T sanoman ForestRealizationData-elementti puukauppasanomien toimenpiteen toteutustilan päivityksen skeeman kanssa

 

Omavalvontatöiden skeeman ja kemeran toteutusilmoituksen yhdistäminen päivityssanomaan todettiin myös tarkoituksenmukaiseksi.

 

Tuolloin todettiin, että puukaupankäynnin skeemoja on varauduttu päivittämään vuoden 2016 puolella, jossa yhteydessä päivityssanoman yhdistäminen tulee viimeistään ajankohtaiseksi.

 

Metsäkeskussanomaan integroidun metsävaratietojen päivityssanoman (MVPMK_T) dokumentaatio on päivitetty 11.12.2015 julkaisusivustolle http://www.bitcomp.fi/metsatietostandardit/

(Uutta sivustolla nro 85.).

 

Valmistelutyöryhmän yleiskokouksessa 17.12.2015 todettiin, että sisällöltään samaa skeemaa voi käyttää myös muutoin kuin metsäkeskusviestiin kytkettynä. Lisäksi todettiin, että omavalvonnan sekä puu- ja metsänhoitotöiden kaupan jälkeisen tiedon välittäminen ovat syytä kytkeä päivityssanomaan. Tuolloin sovittiin, että tässä teemakokouksessa määritellään omavalvontatietojen sisällyttämistä päivityssanomaan. Puu- ja metsänhoitotyön kaupan jälkeisen tiedon määritteleminen tehdään myöhemmin. Sen aikataulu selviää, kun tiedetään puukaupankäynnin standardien päivityksen aikataulu.

 

 

Päivityssanomien teemakokouksessa 14.1.2016 todettiin, että edellisenä päivänä oli ollut metsäalan sidosryhmien kokous, jossa oli käsitelty omavalvontaa ja todettu päivitystietojen standardi tarpeelliseksi.

 

Tuolloin Janne Loikkanen esitteli nykyisen päivityssanoman työversion dokumentaatiota.

 

Tuolloin asiaan liittyen todettiin, että MKI-vastaanottorajapinnan geometriatietojen esittämisen soveltamisohje huomioiden tehdään yleisempi metsätietostandardien geometriatietojen esittämisen soveltamisohje. Tällä pyritään varmistamaan päivityssanomien ja muidenkin standardisanomien geometrioiden riittävä yhtenäisyys ja eheys.

 

Tuolloin käytiin pitkä keskustelu geometriatietojen toimimisesta avaimena sekä koealatietojen suhteesta kuviotietoihin.

 

Tuolloin todettiin, että parhaaseen lopputulokseen päästään käyttötapausten kautta. Sovittiin, että standardin toteuttamisessa lähdetään liikkeelle Kemera- työlajeihin liittyvien omavalvontatietojen välittämisestä. Tarkoitus on mahdollistaa lainsäädännön edellyttämiä tietoja laajempi tietosisältö. Samalla pyritään huomioimaan Kemeraan liittymättömien päivitystietojen lisäämismadollisuus. Kemera työlajien käyttötapaustarpeista lähtevän standardiluonnoksen toteuttamiseksi järjestetään 25.1.2015 klo 12-13 pientyöpaja, johon Janne Loikkanen lähettää Skype-kutsun Ari Kotiharjulle, Jani Leivolle ja Esko Välimäelle.

 

Tuolloin todettiin, että muita käyttötapaustarpeita pyydetään valmistelutyöryhmältä tämän muistion ja seuraavan yleiskokouskutsun välityksellä. Käyttötapaustarpeita valmistelutyöryhmäläiset voivat lähettää joko sähköpostitse tai suullisesti valmistelutyöryhmän seuraavassa kokouksessa.

 

Käsittely:

 

Todettiin, että osanottajilla ei ollut lisäevästystä päivityssanomiin ja niiden käyttötapauksiin liittyen. Työtä jatketaan erillisessä aiemmin sovitussa pientyöpajassa 25.1.2016.

 

5. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilastostandardi MTIL_T

 

Taustatietoa:

 

Aiemmin on todettu, että voidaan noudattaa seuraavia lähtökohtia.

 

1)     Jo valmiissa puukaupan hinta- ja määrätilastojen standardissa olevat aluejakorakenteet sopinevat myös metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilastostandardin lähtökohdaksi. Tilastojen julkaisun aluejako on vielä harkinnassa, mutta kuntatieto tarvittaneen kerättävään tietoon.

2)     Tilastointitarkoituksissa työlajijaottelu tulee olemaan metsätietostandardeja karkeampi. Tämän vuoksi on varauduttava luokittelemaan ja yhdistelemään metsätietostandardien työlajeja karkeampiin työlajiluokkiin, jotka toimivat tilastoinnin työlajeina.

3)     Mittayksiköihin liittyen suurin osa tiedoista kerätään hehtaareina, mutta tiedot ojituksista sekä metsäteiden rakennus ja perusparannus kerätään metreinä.

4)     Kustannustietoja tulee kahdella tavalla: yhdistyskentästä yksikkökustannukset, teollisuuden omista metsistä sekä yksikkö- että kokonaiskustannukset (kokonaiskustannukset helpompi tuottaa raporteista), Metsähallitukselta yksikkökustannuksia, mutta teistä kokonaiskustannukset. Teollisuudelta ei tule kustannustietoja niiden yksityismetsissä tekemistä suoritteita, mutta jatkossa tietoja tarvitaan, koska se on ehto yhdistyskentän tietojen saannille.

 

Metsänhoitotilaston yhteydessä on kerätty tiedot hakkuualoista hakkuutavoittain. Yksityismetsien tiedot on saatu ja saataneen tulevaisuudessakin metsänkäyttöilmoituksista (ovat siis aikeita). Teollisuus ja Metsähallitus ovat antaneet omista metsistään toteutuneiden hakkuiden tiedot.

 

Sidosryhmät kokoontuivat 29.9.2014 käsittelemään asiaa Metlan johdolla ja tuon palaverin lopputuloksena on päivitetty kerättävien tietojen Excel-taulukko, jota on käsitelty aiemmin valmistelutyöryhmässä ja joka toimii työlajijaottelun pohjana.

 

Aiemmin on todettu, että tarkoituksenmukaisin tapa edetä olisi täydentää nykyistä puukaupan hinta- ja määrätilastojen standardia siten, että siihen otettaisiin myös MHMP-tilastoinnin ja hakkuutapojen pinta-alojen tilastoinnin tiedot. Samalla lisätään maakunta yhdeksi aluevaihtoehdoksi

 

Ari Kotiharju, Janne Loikkanen, Outi Niemi, Mika Galkin, Marja-Liisa Juntunen ja Lasse Lahtinen pitivät 12.11.2014 klo 13 Lync-palaverin, jossa valmisteltiin xml-luonnostelma uudesta metsätilastostandardista. Luonnostelmaa päivitettiin tämän jälkeen em. työryhmän sähköpostikokouksena.

 

Uusi laki ruoka- ja luonnonvaratilastoista velvoittaa elinkeinonharjoittajat ilmoittamaan tiedot tilastoviranomaiselle. Lukessa on alustavasti kaavailtu, että tilastotiedot ilmoittaisi se elinkeinonharjoittaja, joka on laskuttanut MHMP-työt.

 

Aiemmin on todettu, että tilastostandardisanomien lähettäminen tilastoviranomaiselle voisi monien toimijoiden kannalta olla tarkoituksenmukaisinta toteuttaa SMK:n tiedonsiirtopalvelun rajapinnan kautta siten, että SMK teknisesti välittäisi toimijan itsensä muodostaman tilastotietosanoman Luken rajapintaan. Tämä vähentäisi kaikkien osapuolten kustannuksia, sillä toimijoilla on jo käytössään rapapinta SMK:n tiedonsiirtopalveluun ja SMK todennäköisesti joka tapauksessa rakentaa tilastotiedonsiirron Luken rajapintaan Kemera-hankkeiden toteutusilmoituksista kertyvien tilastotietojen toimittamista varten. Tapio on MMM:n kanssa sopinut selvittävänsä päätöksentekijöiltä tämän vaihtoehdon toteuttamismahdollisuuden. Tietysti yksittäiset toimijat voivat halutessaan asioida suoraan Luken rajapinnan kanssa, mutta ylimääräisten rajapintayhteyksien rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuu luonnollisesti kustannuksia. Ari Kotiharju on keskustellut asiasta Luken ja SMK:n päätöksentekijöiden kanssa.

 

Luken, Bitcompin ja Tapion edustajien kesken pidettiin tilastostandardin kehittämiseksi työpaja 27.1.2015.

 

Em. työpajassa keskusteltiin työlajien luokitteluista ja skeemaluonnostelman toteuttamisesta seuraavaa:

 

Tehdään uusi standardiskeema siten, että em. skeeman juurielementti RoundWoodSalesData nimetään ForestStatisticsData. (Pöytäkirjan pitäjän lisäys: Sen versio voisi olla esim. MTIL_T)

 

Tämän alle tulevat vapaaehtoisina rakenteina vapaaehtoisen RoundWoodSalesRows rakenteen rinnalle OperationsRows ja LoggingsRows

 

OperationsRows rakenteen alle tulevat metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilastotiedot. MHMP-tilastotiedon työlajit luokitellaan ensimmäiseen versioon Marja-Liisan ylläpitämän excel-tiedoston vihreällä korostetuista työlajeista.

 

LoggingsRows elementin alle tulevien tietojen alustava luonnostelu on sovittu Luken tehtäväksi.

 

Aiemmin on sovittu, että poistetaan istutukseen sisällytettävät työlajit (pellonmetsitys ja täydennysistutus) ja lisätään istutuksen selitteisiin puulajeille termit istutuksesta esim. ”Männyn istutus”. Lisätään omistajaryhmä julkisyhteisö. Operation type tulee vapaaehtoiseksi ja myös muu luokittelija vapaaehtoiseksi. OperationSpecification eli työlajin tarkenne-koodisto on tarkistettava ja korjattava. Kauppatapa PurchaseModeCode on lisättävä LoggingsRows elementtiin.

 

Yhteenvetona tilastoskeemoista on todettu, että tulee erillinen MTIL_x.x   (ForestStatisticsData=metsätilastostandardi) -skeema, joka mahdollistaa kaikkien tilastotietojen lähettämisen. Vanha PUUKTIL1.1 (RoundWoodSalesData) –skeema pidetään muutoksitta mukana standardeissa, jotta nykyiset lähettävät ja vastaanottava sovellukset voivat sitä käyttää jatkossakin ilman sovelluspäivityksiä.

 

Keskusteltiin siitä, keitä MHMP-tilastotietojen toimittamisvelvollisuus todennäköisesti tulee koskemaan.

 

Teemakokouksessa 2.9.2015 Aarre Peltola kertoi aiemmista tiedonkeruumenetelmistä. Kaikki MHY:t ovat toimittaneet tähän saakka tiedot kuten myös jotkut suuret ja suurehkot yritykset sekä yritysmäiset toimijat. Aarre kertoi, että vuoden 2015 tiedot on nyt suunniteltu kerättävän vanhalla menetelmällä ilman standardin käyttöä, mutta tiedon toimittajien määrä lisääntynee. Metsäpalveluyritysten mukaan ottaminen MHMP-tilastotietojen tiedon keruuseen on suunniteltu tehtävän ottamalla tilastokeskuksen yritysrekisteristä otos, jonka painotusta ei ole vielä päätetty.

 

Em. teemakokouksessa keskusteltiin julkaisusivuston versionhallinnan taulukosta löytyvän MTIL_T skeeman työversion päivitystarpeista http://bitcomp.fi/metsastandardi_ehdotus/V7/MTIL/doc/index.html

 

Luken Mika Galkin totesi, että Lukella ei ole tällä hetkellä tiedossa päivitystarpeita, vaan tilastostandardi näyttää valmiilta. Todettiin, että kuitenkin Lukessa on syytä tehdä työlajien läpikäynti, jossa saattaa ilmetä pieniä päivitystarpeita. Tuolloin sovittiin, että Luke käy sisäisesti läpi päivitystarpeet syyskuun aikana. Mikäli päivitystarpeita ilmenee, niistä tiedotetaan Valmistelutyöryhmälle heti lokakuun alussa ja mahdolliset päivitykset käsitellään 22.10.2015 tässä valmistelutyöryhmän yleiskokouksessa. Virallistamisesta todettiin teemakokouksessa, että ensin on syytä pilottikäyttäjän kanssa testata standardia Luken rajapinnan kanssa ja vasta sen jälkeen standardi virallistetaan.

 

Teemakokouksessa keskusteltiin myös vastaanottorajapinnan toteutuksen aikataulusta sekä siitä, olisiko aiemmin herännyt ajatus tilastotietojen välittämisestä metsäkeskusviestin välityksellä mahdollista.

 

Mika Galkin kertoi, että Luken vastaanottorajapinta alkaa olla valmiiksi ohjelmoitu ja mahdolliset pienet päivitykset saadaan toteutettua nopeasti. Sen sijaan rajapinnan siirtämisessä testi- ja tuotantokäyttöön soveltuville palvelimille saattaa tulla viiveitä.

 

2.9.2015 teemakokouksessa todettiin, että olisi hyvä löytää toimijoita, jotka haluaisivat testata tilastostandardia samaan tapaan kuin MKI- ja Kemera-standardeja tullaan testaamaan. Todettiin, että Kemera-rahoitteisten töiden tilastotietojen toimittajana sekä standardin testaajana voisi luontevasti toimia SMK.

 

2.9.2015 teemakokouksessa keskusteltiin, että tilastotietojen toimittaminen tulevaisuudessa voisi tapahtua kansallista palveluväylää hyödyntäen, mutta sen aikataulusta ei ole kellään varmuutta. Luken oman rajapinnan lisäksi tilastotiedon toimittaminen ns. metsäkeskusviestin mukana on mahdollista toteuttaa, mutta tällöin on syytä varmistaa, että ei pääse tapahtumaan tietojen kahdenkertaista toimittamista.

 

22.10.2015 valmistelutyöryhmän yleiskokouksessa todettiin, että julkaisusivustolta http://www.bitcomp.fi/metsatietostandardit/ löytyvään tilastostandardin MTIL_T versioon ei ole tiedossa päivitystarpeita. Erityisesti korostettiin, että uusi tilastostandardi mahdollistaa myös hakkuutilastojen keruun. Tuolloin Mika Galkin kertoi, että Luken sisäverkossa on valmis standardin vastaanottorajapinta, jota voitaisiin testata pilotoinnissa.

 

2.11.2015 järjestetyssä teemakokouksessa keskusteltiin, että uusien metsätilastotietojen toimittaminen tilastovaranomaiselle Lukelle on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa Kansallista palveluväylää hyödyntäen. Todettiin, että todennäköisesti Kansallinen palveluväylä saadaan käyttöön sellaisella aikataululla, että kovin suurta työtä vaativia väliaikaisratkaisuja ei kannattane tehdä enne sen käyttöönottoa. Todettiin, että Luke on hakemassa rahoitusta kansallisen palveluväylän käyttöönottoon tilastotietojen siirtämiseksi.

 

Keskusteltiin, että tilastotietojen toimittajia olisivat toimenpiteet laskuttaneet toimijat ja Kemera-rahoitettujen toimenpiteiden osalta mahdollisesti SMK. Suuret metsänomistajat toimittaisivat tiedot omissa metsissään toteutettujen toimenpiteiden osalta. Mikäli SMK toimittaisi tietoja Kemera-rahoitetuista toimenpiteistä, pitäisi varmistaa, ettei tapahdu tietojen kaksinkertaista toimittamista.

 

Mika Galkin kertoi 2.11.2015, että ennen kansallisen palveluväylän käyttöönottoa jouduttaneen käyttämään erilaisia tietojen toimittamistapoja kuten lomakkeita. Myös standardin mukaisten xml-tietueiden toimittaminen on teknisesti mahdollista.

 

2.11.2015 todettiin, että ne tahot, jotka haluavat ryhtyä pilotoimaan Luken valmista, mutta vielä julkaisematonta vastaanottorajapintaa, voivat olla yhteydessä Luken Mika Galkiniin. Tuolloin todettiin, että pilotointiin liittyen voi tulla esiin. standardin päivitystarpeita.

 

Aiemmassa kokouksessa 17.12.2015 todettiin, että julkaisusivustolta http://www.bitcomp.fi/metsatietostandardit/ löytyvään tilastostandardin MTIL_T versioon ei ole tiedossa päivitystarpeita.

 

Tuolloin todettiin, että Lukella on sisäverkossaan valmis rajapinta, mutta sitä ei kannata avata ulkopuolisille, ennen kuin löytynyt testikäyttäjä. Pilottikäyttäjää ei ole löytynyt, eikä kokouksessakaan sellaista ilmoittautunut.

 

Tuolloin todettiin, että Luke, MTK ja SMK pitävät tiedonkeruupalaverin seuraavan viikon tiistaina 22.12.2015. Todennäköisesti vuoden 2015 tiedot kerätään perinteisemmin menetelmin ja tiedonantovelvolliset saavat järjestelmänsä tuottamaan standardin mukaista tilastotietoa aikaisintaan vuoden 2016 lopulla.

 

Käsittely:

 

Todettiin, että mikään taho ei ole ilmoittautunut pilotoimaan Luken rajapintaa eikä standardissa ole ilmennyt päivitystarpeita.

 

Sovittiin, että asiaa käsitellään valmistelutyöryhmässä seuraavan kerran vasta, kun asiassa on tapahtunut jotain uutta.

 

6. Hyväksyttyjen skeemojen päivitystarpeiden käsittely

 

Taustatietoa:

 

Aiemmin on sovittu, että olemassa olevien skeemojen päivitykset pyritään tekemään siten, että lisättävät rakenteet lisätään vapaaehtoisina rakenteina ja koodistoja päivitetään siten, että lisätään uusia koodeja.

 

On sovittu, että Bitcomp ylläpitää sanomakohtaisia muutoshistoriadokumentteja, jotka julkaistaan standardien julkaisusivuston versionhallintataulukossa http://www.bitcomp.fi/metsatietostandardit/ kunkin sanomaversion kohdalla.

 

On sovittu, että jatkossa muutokset luokitellaan seuraavasti 1=luonnostelma, 2=sovitaan vietäväksi työversion dokumentaatioon, 3=todetaan toteutetuksi dokumentaatioon, 4=esitetään virallistettavaksi. Näin päivitysten välittyminen dokumentaatioon tulee seurattua.

 

Ohjausryhmä on 20.4.2015 hyväksynyt esityksen, jonka mukaan metsävaratietojen standardin MV_T virallistettiin MV1.6 versioksi, jonka suositeltu käyttöönottopäivämäärä on 16.6.2015.

 

MV1.6 versio on julkaistu julkaisusivustolla.

 

17.4.2015 Suomen metsäkeskukselta on saatu ehdotus, että ”Kemera-rahoituskelpoisuus- termiä (Aarnissa hoidon/hakkuun lisämääreet 151,153, 251, 253) varmuuden vuoksi lievennetään esim. muotoon ”Mahdollinen Kemera-rahoituskohde”. Tähän oli tullut myös vaihtoehtoinen ehdotus, jossa entisten koodien lisäksi luotaisiin uudet 4. koodia. Todennäköisesti asian ajaisi helpoiten ensimmäinen ehdotus.

 

Aiemmin on todettu, että tiedossa ei ole estettä sille, että selitteiden päivitys voitaisiin tehdä. Näin ollen on sovittu, että Bitcomp tekee selitteiden päivityksen 1.6 versioon.

 

Puukaupankäynnin standardeihin on saatu 2015 seuraavat päivitysesitykset:

 

  1.    PUUKTPTM_T (aukeaa PUUKTPTM1.2 alapuolelle, +:sta avaamalla) : WorkingSite elementtiin on lisätty Stands elementin rinnalle /alapuolelle nyt CertificationSystems elementti  leimkon sertifiointitiedolle.

2.-3.  WoodForcen kuitaus ja karttasympolisanoma on sirretty versiotaulukossa yleisempien sanomaniemien alle: Kuittaussanoma = PMCKS_T ja Karttasympolisanoma = PMCKM_T . Eli nämä eivät nyt ole WoodForcen PMTO sanomaryhmän alla.

Jos nämä sanomanimet todetaan hyviksi, niin silloin on vastaaat sanomat poistettava WoodForce sanomaryhmän alta, eli silloin PMTOKS_T ja PMTOKM_T poistuvat sieltä.

 

Varsianiset nimiavaruudet säilyvät samana ainakin tässä esitysvaiheessa. (Eli tämä ei aiheuta mitään muutosta WF skeemoihin) Nythän kaikki, esim. MV ja MKI ja WoodForce sanomat esiintyvät http://standardit.tapio.fi/schemas/forestData/ hakemiston alla ja

puukaupan sanomat taas esiintyvät http://standardit.tapio.fi/schemas/workingsitetrade alla, mutta jokainen skeema on aina oma nimiavaruutensa.

 

Ainoa ero tähän on nykyinen common nimiavaruus, joka on yhdistelmä tiedostoista common.xsd, common_basic.xsd ja forestenumeratives.xsd. Eli tämä on ainoa tapaus kun useammalla skeematiedstolla on yhteinen nimiavaruus. Tähän nimiavaruuteen näitä kuittaus ja karttasympolisanomia tuskin halutaan mukaan vaan kyse on ennemminkin siitä että saataisiin ne versiotaulukossa yleiselle tasolle näkymään.

 

Eli nykyisenä lopputuloksena: Kuittaussanoma ja karttasymbolisanoma ovat omat nimiavaruutensa http://standardit.tapio.fi/schemas/forestData/ :n alla eli samassa paikassa kuin tähän astikin, mutta näkyvät versiotaulukossa yleisemmällä tasolla, koska ovat usean sanomaryhmän käytössä.

 

Aiemmin on todettu, että edellä esitetyt päivitykset ovat hyvä pohja kaupankäyntistandardien työversiolle, jonka pohjalta tehdään loppuvuoden aikana lisää päivityksiä. Yhteiskäyttöisten skeemasanomien version hallintaa pitää vielä miettiä standardointityön kehittämisen yhteydessä. Näillä näkymin kaupankäyntistandardien päivittäminen tehdään vuonna 2016.

 

Aiemmin on sovittu, että hoidon/hakkuun lisämääreiden 151,153, 251, 253 selitteitä päivitetään lisäämällä niihin ”mahdollinen”-termi. Tämä on toteutettu 18.8.2015.

 

Edellisessä kokouksessa keskusteltiin asialistalla olleesta MainGroup-koodiston päivitysesityksestä. Esko Välimäen esityksestä koodin 0 selite muutettiin vielä muotoon ”Ei määritelty”. Näin ollen valmistelutyöryhmän käsittelyn lopputuloksena MainGroup-koodisto on seuraava:

 

MainGroup

 

0 Ei määritelty

1 Metsämaa

2 Kitumaa

3 Joutomaa

4 Muu metsätalousmaa

5 Tontti

6 Maatalousmaa

7 Muu maa

8 Vesistö

9 Tie

10 Linja

 

Käsittely:

 

 

Aiemmassa kokouksessa Esko Välimäki esitti oli esittänyt muutoksia koodistoihin.

 

Täsmentynyt muutosehdotus on, että poistetaan MV-standardin monimuotoisuus-koodeista (OriginalFeatureCodeType) koodit 191-291 ja MV-standardin MH-työlajeista (SilvicultureTypeType) koodit 840-890. Ensimmäiselle on perusteena se, että toteutuneet toimenpiteet tulee ilmoittaa CompletionData-elementin alla, ei monimuotoisuuskoodien avulla. Toiselle perusteena se, että toiskertaiset MH-työt voi yhtä hyvin esittää 600-sarjan koodeilla. Ehdotetut muutokset yksinkertaistavat koodistoja.

 

 

14.1.2016 päivityssanomien teemakokouksen muissa asioissa keskusteltiin alustavasti siitä, olisiko tarpeellista mahdollistaa metsävaratietojen standardissa kaksinumeroinen ositenumero. Tuolloin todettiin, että SMK:n Aarni ei nyt hyväksy kaksinumeroista ositenumeroa. Etenkin kaupunkimetsien suunnittelussa törmätään tiettävästi varsin usein tarpeeseen tehdä niin yksityiskohtainen inventointi, että olisi tarve kaksinumeroiselle ositenumerolle.

 

Muita uusia muutosehdotuksia ei tullut esille.

 

Sovittiin, että  MainGroup-päivitys, ehdotetut koodistopoistot sekä kaksinumeroisen ositenumeron mahdollistaminen esitetään ohjausryhmälle virallistettaviksi kuviomuotoisen metsävaratiedon standardiin.  Vuosikellon mukaista suositusta käyttöönottopäivämääräksi kesäkuulle 2016 ei sovittu, vaan se jää ohjausryhmän päätettäväksi.

 

 

7. Hilamuotoisen metsävaratiedon standardi.

 

SMK suunnittelee hilamuotoisen metsävaratiedon jakamista. On olemassa hilamuotoisen metsävaratiedon standardi ”HMV1.1”.

 

Aiemmin on todettu, että hilamuotoisen metsävaratiedon standardilla on yhtymäkohtia ForestBig data sekä Metsätieto 2020 hankkeiden kanssa. Origo ja hilat on tarkoitus ns. kiinnittää. 16 x 16 hila sopisi karttalehtien kanssa yhteen.

 

Aiemmin on tehty seuraava esitys:

 

”Otettaisiinko hilaruudukoston paikka ja koko myös standardityössä käsiteltäväksi? Metsäkeskus ehdottaa tätä 16mx16m solua, jonka referenssipiste on X = 506 000 Y= 6 966 000 EURFE-FIN (ETRS89-TM35FIN) koordinaatistossa. Näin se on karttalehtijaon kanssa täsmäävä jaoltaan.

 

Olisiko tarpeen teetättää valtakunnan kattava valmis hilaruudukko, joka on tuolla jaolla ja ottaa se jaettavaksi? Silloin voitaisiin tarkkaan sopia mikä ruutuu on esimerkiksi IDltään 4048589 jne. Metsäkeskus voi moisen tehdä/teetättää, jos se nähdään tarpeelliseksi. Tällöin ainakin ID:tä voitaisiin käyttää viitteenä paikkatiedon sijaan. Eikä olisi valtakunnan reuna-alueilla epäselvyyksiä mihin asti hilasto jatkuu jne.”

 

INSPIRE-speksit ruudukoiden suhteen löytyvät esim. seuraavasta linkistä.

http://inspire.ec.europa.eu/documents/Data_Specifications/INSPIRE_DataSpecification_GG_v3.1.pdf

 

On todettu, että asiaan liittyen on syytä tutustua eri vaihtoehtoihin ja konsultoida asiantuntijoita, ennen kuin Metsäkeskus tekee päätöksen siitä, miten menetellään. Todennäköisesti apua asiassa voidaan saada myös Metsätieto 2020 työstä.

 

Hilamuotoisen metsävaratiedon skeemaan liittyen on todettu tarve sisällyttää runkolukusarjat hilalle. Olemassa oleva hilamuotoisen metsävaratiedon standardi sisältää runkolukusarjan.

 

Jo aiemmin Esko Välimäki on todennut, että olemassa oleva standardi vaikuttaa käyttökelpoiselta, mutta vaatinee pieniä päivityksiä.

 

Esim. sitä pitää pohtia, kannattaako ositteiden esittämisessä jakson olla yläkäsitteenä kuten nyt.

 

Juha Inkilä on aiemmin kertonut, että muun kuin XML-formaatin käyttäminen Hila-tietojen jakamisessa on tullut uudelleen vireille, mutta kiinteistökohtaiseen tietojen jakamiseen myös xml-sopisi.

 

22.10.2015 valmistelutyöryhmän yleiskokouksessa Esko välimäki kertoi, että vanha xml-skeema on alkanut tarkemmin mietittäessä tuntua liian raskaalta suurten hilatietomäärien toimittamiseen. SMK on kaavaillut tietojen jakamiseen uudenlaista rivitietomallia, jolla ensimmäiset hila-aineistot on saatu kirjoitettua ulos ja keskeisimmiltä toimijoita on pyydetty kommentteja tietomalliin. Uuden mallin tietosisältö mukailee Aarnin tietokannan sisältöä.

 

Tuolloin todettiin, että Metsätietostandardien ei ole pakko olla XML-muotoisia ja olisi tarkoituksenmukaista, että myös uuden mallin mukainen tietomäärittely voitaisiin ottaa mukaan metsätietostandardien joukkoon, jolloin kaikki metsäalan tietojärjestelmästandardit löytyisivät yhdestä paikasta.

 

SMK:ssa hilatiedon jakelun formaatiksi on ajateltu OGC:n GeoPackage-standardia SQLite-tietokannan päälle. SQLite ja sen paikkatietolaajennos SpatiaLite ovat vapaasti muokattavia ja levitettäviä ohjelmia. SQLite-kantaa käytetään esimerkiksi Mozilla Firefoxissa.  Nämä tietokannat ovat yksittäisiä tiedostoja.

 

SMK on ajatellut, että tämän tyyppisistä pienistä tietokannoista voisi tulla jatkossa enemmänkin esim. SHP- ja XML/GML-formaattien korvaaja siirtotiedostoissa.

 

Tiedosto rakentuu siten, että se sisältää seuraavat taulut:

-HILARUUTU (spatiaalinen)

-PALSTA (spatiaalinen)

-KIINTEISTO (ei-spatiaalinen)

-KOODISTO (ei-spatiaalinen)

-KOODISTO_ARVO (ei-spatiaalinen)

 

HILARUUTU-taulussa on itse päätieto, eli hilaruudut ja niiden attribuutit. PALSTA-taulusta löytyy kiinteistön palstojen geometriat, ikään kuin varmistukseksi siitä, että mistä aineistoa pitäisi olla jne. KIINTEISTO-taulussa on kiinteistön kiinteistötunnus. KOODISTO-taulusta löytyy HILARUUTU-tauluun liittyvät koodistot ja KOODISTO_ARVO-taulusta kyseisten koodistojen taulut.

 

Ratkaisu on toteutettu käyttäen Luciadin libgpkg-kirjastoa ja siihen voi tutustua tämän viestin liitettä tutkimalla. Tiedosto aukeaa myös esimerkiksi ArcMap 10.3.1 ohjelmalla.  Testeissä SMK on huomannut, että kaikki ohjelmistot eivät lue GeoPackage-formaattia ihan samalla tavalla. Esimerkiksi FME Desktop 2015.1 lukee STRING-tyyppiseksi niitä kenttiä, jotka ovat ArcMapissa DOUBLE-tyyppiä. SMK on jo aiemmin toimittanut liitteenä olevan koeaineiston joillekin sidosryhmille.

 

16.11.2015 päivityssanomien teemakokouksessa keskusteltiin SMK:n esittämästä formaatista ja todettiin, että se tuntuu käyttökelpoiselta hilatiedon jakamiseen.

 

Tiedon jakaminen tapahtuu kiinteistöittäin.

 

Tuolloin keskusteltiin myös lainsäädännön muutoksista, joiden toteutuessa hilatietoa voitaisiin jakaa nykyistä vapaammin.

 

Tuolloin todettiin, että kun pilotoinnin myötä tiedon muoto vakiintuu, etsitään tapa esittää tiedon määrittelyt metsätietostandardien julkaisusivuston taulukon kautta yhtenä metsätietostandardeista. Koska kyseessä on pääasiassa varsin yksinkertainen rivitieto, voidaan tietojen hierarkiat esittää esim. kuvana.

 

Tuolloin 16.11.2016 sovittiin, että asiaan palataan valmistelutyöryhmässä pilotoinnin jälkeen.

 

8.12.2015 SMK:n edustajat kertoivat, että pilotoinnin aikataulu on lykkääntynyt ensi vuoden puolelle.

 

Edellisessä kokouksessa todettiin, että päivitystarpeet käsitellään pilotoinnin jälkeen.

 

Käsittely:

 

Todettiin, että pilotointi ei ole tiettävästi vielä valmistunut. Sovittiin, että asiaa käsitellään valmistelutyöryhmässä seuraavan kerran vasta, kun asiassa on tapahtunut jotain uutta.

 

8. Käännöstyöt.

 

Taustatietoa:

 

Bitcomp on toteuttanut ohjausryhmässä sovitusti uudelleen käytettävissä olevat makrot, joilla käännöstöille saadaan excel-pohjat, joista käännöstyöt saadaan kirjoitettua skeemoihin automatisoidusti.

 

StoraEnso, WoodForce-projekti ja Silvadata toimittivat kevättalvella 2015 tiedot käännöstarpeistaan Ari Kotiharjulle.

 

Tapiossa käännettiin koodistoselitteitä englannin kielelle 2015 n. 1500 kpl sekä useita satoja termejä ruotsin kielelle.

 

Koodistokäännös-Excel-taulukon viimeisin versio löytyy julkaisusivuston http://www.bitcomp.fi/metsatietostandardit/ versionhallinnan taulukon KOOD_T rivin ”dokumentaatio”-sarakkeesta.

 

Edellisessä kokouksessa 17.12.2016 todettiin, että käännös-Excel-taulukon viimeisimmässä versiossa on 11.12.2015 käännöstilanne. Tuolloin osanottajilla ei ollut täsmällistä tietoa käännöstyötarpeista. Keskusteltiin, että MKI- ja Kemera-standardien sähköisessä asioinnissa tarvittavat selitteet Suomen virallisilla kielillä on syytä pyrkiä toteuttamaan standardeihin ns. ”viran puolesta”. Tuolloin sovittiin, että osanottajat toimittavat 15.1.2016 mennessä luettelot käännöstarpeistaan, jotta ne ehditään koostaa ohjausryhmäkäsittelyä varten.

 

Käsittely:

 

Todettiin, että kokouksessa ei tullut esiin yksilöityjä käännöstyötarpeita seuraavassa ohjausryhmän kokouksessa käsiteltäviksi.

 

9. Muut asiat

 

Todettiin, että tarkastustietojen standardin valmistelu on syytä saada vireille. SMK:n maasto-sovellukseen on toteutettu metsälain tarkastukset. Kemeran ja hirvivahinkojen osalta toteutus on vielä tekemättä. Osanottajilla ei ollut tietoa, missä määrin maastosovelluksen toteutuksen tietorakenteet noudattavat nykyistä tarkastustietojen standardia. Lisäksi on tarve huomioida ns. luontolaatutarkastukset tarkastustietojen standardissa. Sovittiin, että pidetään työpaja tarkastustietojen standardin päivityksen käynnistämiseksi. Ks. kohta 10 seuraavat kokoukset.  

 

10. Seuraavat kokoukset

 

Taustatietoa:

 

25.1.2015 järjestetään erillinen pientyöpaja päivityssanomastandardien käyttötapauksiin liittyen.

 

28.1.2016 on erillisen ohjausryhmän kokous.

 

Käsittely:

 

Sovittiin, että Ari Kotiharju kutsuu koolle tarkastustietojen-standardin työpajan 29.1.2016 klo 9-10.30. Työpajaan osallistuvat Tapion Ari Kotiharjun lisäksi SMK:n Timo Lahtinen, Jani Leivo, Eeva Hiltunen, Marko Keisala ja Heikki Kuoppala sekä Bitcompin Janne Loikkanen.

 

Sovittiin, että pidetään seuraava valmistelutyöryhmän yleiskokous 6.4.2016 klo 13. Sitä ennen voidaan kutsua kokoon teemakokouksia ja työpajoja.

____________________________________________

Metsätietoasiantuntija Ari Kotiharju
ari.kotiharju@tapio.fi, puh. 040 7415238.

Tapio
Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 HELSINKI
tapio@tapio.fi, puh. 0294 32 6000
www.tapio.fi
_____________________________________________