Valmistelutyöryhmä kokoontui

Muistio: Metsätietojen standardoinnin valmistelutyöryhmän yleiskokous 28.5.2015 klo 13-14.39

Osanottajat: Ari Kotiharju Tapio, Lasse Akselin Tieto, Youssef el-Khouri Luke, Mika Galkin Luke, Eeva Hiltunen SMK, Jyrki Vainio Fifth Element, Tuula Kuisma Stora Enso, Jarno Liukkonen Karttakeskus, Mikko Kiviniemi F-plan Oy, Outi Niemi Bitcomp, Tapio Räsänen Metsäteho, Janne Uitamo SMK, Vesa Koskinen Bitcomp, Esko Välimäki SMK ja Arvi Yli-Suvanto Metsähallitus.

Asiat:

1. Metsätietostandardien arviointi

Maa- ja metsätalousministeriö on tilannut metsätietostandardeihin liittyvän arviointityön, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa standardisanomien tietosisällön kehittämiseen. Arvioinnissa tarkastellaan standardien rakennetta sekä dokumentaatiota ja tehdään niihin kehittämisesityksiä.

Arviointityön toteuttava ulkoinen konsultti on toukokuussa haastatellut muutamien standardeja hyödyntävien organisaatioiden työntekijöitä. Lähiaikoina valmistelutyöryhmän jäsenet pääsevät Webropol-kyselyn kautta kertomaan näkemyksensä ja kehittämisehdotuksensa metsätietojen standardointiin liittyen.

 

Lasse Akselin kertoi, että kysely tehdään seuraavalla viikolla ja vastausaikaa on n. 1,5 viikkoa.

 

2. Wood Force –projektissa valmistellut puunkorjuun ja metsänhoidon toiminnanohjauksen skeemojen työversioiden päivitykset

 

Aiemmin on sovittu, että sovelluskehityksen aikana tulevat päivitykset käydään läpi valmistelutyöryhmässä ja päivitetään dokumentaatioihin julkaisusivustolle http://www.bitcomp.fi/metsatietostandardit/.

 

Todettiin, että Outi oli muuttanut FeatureCodeExtensionsType –karttamerkkien koodiarvot lähtemään 10056-koodiarvosta eteenpäin, kuten edellisessä kokouksessa oli sovittu.

 

 

Ennen kokousta oli tuotu esille epäloogisuudet standardien eri koodistojen koodiarvoissa.

 

Esimerkiksi äestys:

Metsävaratietojen standardissa (MV) SilvicultureTypeType koodistossa äestys = 530.

 

SoilPreparation Operation Type ja WorkCode sekä WF koodiston Työlajit koodeissa äestys on koodattu seuraavasti:

SoilPreparation Operation Type                                         enum                 530

WorkCode                                                                        enum                 510

WF työlaji                                                                        enum                 310

 

Todettiin, että WoodForvcessa on ollut perusteet sille, että on käytetty tiettyjä koodiarvoja.  Sovittiin, että WoodForce-projektissa käydään vielä läpi harmonisointimahdollisuudet.

 

Mikko Kiviniemeltä saadun tiedon mukaan: ”WoodForce –hankkeessa on terve lisätä koodistoon FeatureCodeExtensionsType  seuraava kohde:  ”Toteuma-alue”

-Toteuma –alue on työntekijän kartalle merkitsemä, tehdyn toimenpiteen sijainti rajoineen maastossa. Esimerkiksi jos taimikonhoitokuvion toimenpide jostain syytä toteutui laajemmalla alueella, niin työntekijä merkitsee toteutuneen alueen rajat kartalle ja tämä toteuma-alue väliteetään urakanantajan järjestelmään

- WoodForce-projekti esitti koodin lisäämistä FeatureCodeExtensionsType –koodistoon.”

 

Sovittiin, että työversioon lisätään koodiarvo 10070=toteuma-alue.

 

Jyrki Vainio kertoi, että WF-skeemoihin on tulossa uusia päivityksiä, jotka ovat WF-projektin sisäisellä lausuntokierroksella.

 

Todettiin, että uudet päivitykset käsitellään, kun WF-projekti tekee esityksen niistä.

 

 

3. Kemera-tukiin liittyvät standardit

 

Kemera-lain muutokseen liittyen toteutetaan Kemera –tukien sähköiseen asiointiin tarvittavien tietojen standardointi. Asiaa on käsitelty useissa valmistelutyöryhmän kokouksissa sekä teemakokouksissa ja työpajoissa.

 

Kemeran sähköisessä asioinnissa on tarkoitus käyttää samaa metsäkeskusrunkoviestiä kuin MKI-sanomissakin.

 

Valmistelutyöryhmän kokouksessa 8.12.2014 Eeva Hiltunen kertoi SMK:n linjauksista. Ensivaiheessa pitäisi mahdollistaa ainakin nuorenmetsänhoidon, taimikon varhaishoidon ja juurikäävän torjunnan sähköinen asiointi.

 

Valmistelutyöryhmän kokouksessa 9.2.2015 asiaan liittyvästä juridiikasta todettiin, että juurikäävän torjunnasta, taimikon varhaishoidosta ja nuoren metsän hoidosta ei tehdä lain tarkoittamaa toteuttamissuunnitelmaa, vaikka hakija joutuukin etukäteen ”suunnittelemaan” ja hakemuksessaan ilmoittamaan toimenpiteiden sijaintitiedot.

 

Seuraavaan on lueteltu sähköisen asioinnin prosessiin tarvittavat em. dokumentaatioissa kuvatut sanomat.

 

  1. Hakemus ennen toimenpiteen aloittamista

     

    Lain 22 § mukaan ”Hakemukseen on sisällytettävä hankkeen kuvaus, sijainti, arvioitu alkamis- ja päättymisajankohta ja hankkeen toteuttamiseksi tarvittavan tuen määrä. Hakemukseen on liitettävä toteuttamissuunnitelma, jos se on tuen myöntämisen edellytyksenä 9 §:n mukaan.”. Hakemukseen on syytä sisällyttää mm. tieto siitä, haluaako hakija asian käsittelyyn liittyvät päätökset vain sähköisinä. Lisäksi on ajateltu tarvittavan mm. hakijan sähköiselle hakemukselle antama viite ”FinancingActApplicationReference”, jonka maksimipituudeksi on sovittu 50 merkkiä.

     

    Edellisessä työpajassa sovittiin, että hakemukseen tulee luettelo tuen saajista ja tuen saajan tietoihin on syytä lisätä tieto siitä, onko kyseessä yhteyshenkilönä toimiva tuen saaja. (Maksuosuutta ja tilinumeroa ei tule hakemukseen)

     

Tuensaajaan ja yhteystietoon liittyviä asioita Janne Uitamo on kommentoinut seuraavasti: ”Avustaja on siis henkilö, joka avustaa hakijaa hakemuksen tekemisessä. Asiamies toimii saamansa valtuutuksen rajoissa kuin hakija: hän voi hakea tukea laissa tarkoitetun tuensaajan puolesta ja vastaanottaa maksun. Yhteyshenkilönä toimiva tuensaaja tarkoittanee hallintolain 16 §:n mukaista yhteystietoa; ” … asiakirjassa on mainittava lähettäjän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi.” Yhteystietona voidaan ilmoittaa tuensaajan yhteystietojen sijasta myös ulkopuolisen asiamiehen yhteystiedot. Tuensaaja voi myös toimia asiamiehenä muilta tuensaajilta saamansa valtuutuksen perusteella; hänen mahdollinen asemansa asiamiehenä ei kuitenkaan käy ilmi pelkästään ilmoitetun yhteystiedon perusteella.

 

Hakemuksessa ilmoitettavalla hallintolain mukaisella yhteystiedolla on se merkitys, että rahoituspäätös, ilmoitus tarkastuksen tekemisestä, kuuleminen ym. metsäkeskuksen yhteydenotot toimitetaan tämän yhteystiedon (postiosoitteen tai sähköpostiosoitteen) mukaisesti. Jos yhteystieto on hakijoiden asiamiehelle (joko ulkopuoliselle asiamiehelle tai tuensaajalle, jonka muut tuensaajat ovat valtuuttaneet toimimaan asiamiehenä), metsäkeskus toimittaa tiedoksiannot hallintolain 56 §:n 3 momentin mukaisesti asiamiehelle. Tiedoksiannot voidaan asiamiehen lisäksi toimittaa myös hakijoille, joita asiamies edustaa, mutta asiamiehelle on ilmoitettava, jos toimeksianto on toimitettu myös hänen edustamilleen hakijoille.”

 

 

  1. Toteuttamissuunnitelma tai sijaintitiedot

     

    Toteuttamissuunnitelma on hakemussanoman alarakenteeksi liitettävä elementti, joka sisältää mm. hankkeen suunnitellut geometriatiedot. Niiltä pinta-alaperusteisilta hankkeilta, joilta ei edellytetä suunnitelmaa, tarvitaan suunnitelman kaltaiset sijaintitiedot. Pinta-alaperusteisissa hankkeissa ja etenkin juurikääväntorjunnassa on syytä käyttää mahdollisimman samankaltaista geometrioiden esittämistapaa kuin MKI-skeemassa. Juurikäävän torjunnassa riittää hakemuksessa paikkatietona kiinteistötunnus (asetusluonnokset).

     

    Eri työlajiryhmille ja työlajeille tarvitaan suunnitelmaan erilaisia tietoja. Vielä ei ole varmaa linjausta siitä, onko mahdollista tehdä kaikille työlajeille yhteinen suunnitelmaelementti, jossa on paljon vaihtoehtoisia rakenteita vai tarvitaanko useita erilaisia suunnitelmaelementtejä. Erityisesti skeemassa on huomioitava se, miten yhteishankkeiden tuet saadaan jaettua osakkaille.

     

  2. Palauteviesti hakemukseen

     

    Metsäkeskus lähettää palauteviestin eli kuittaussanoman tai virheilmoituksen hakemuksen ja mahdollisen suunnitelman vastaanottamisesta. Tarvittaessa hakemuksen lähettäjä korjaa hakemustaan tai suunnitelmaansa ja lähettää ne uudelleen, kunnes SMK:n vastaanottorajapinta lähettää palautesanoman hakemuksen virheettömästä vastaanottamisesta.

     

    Todennäköisesti voidaan käyttää täydennettynä samaa palauteviesti-skeemaa kuin MKI-standardissa. On todettu hakijan hakemuksessa ilmoittama hakemuksen yksilöivä viite eli reference on syytä sisällyttää myös palauteviestiin. (Sama lienee syytä toteuttaa myös MKI-palauteviestiä koskien).

     

    Yleisenä linjauksena voitaneen todeta, että FinancingActApplicationReference on syytä lisätä kaikkiin hankkeen käsittelyvaiheisiin liittyviin skeemoihin.

 

  1. < >
    Toimenpiteen jälkeen hakija lähettää toteutusilmoituksen.

 

Tähän on sisällytettävä rahoituspäätöksen numero. Toteutusilmoituksen on tarkoitus muistuttaa mahdollisimman paljon hakemusta ja sen liitteenä olevaa suunnitelmaa. Vapaaehtoisen omavalvontatuloksen toimittaminen on mahdollistettava. On syytä voida ilmoittaa, että toteutus on tehty suunnitelman tai hakemuksen sijaintitietojen mukaisesti.

 

Toteutusilmoitukseen on syytä sisällyttää luettelo tuen saajista ja tuen saajan tietoihin on syytä lisätä tieto siitä, onko kyseessä yhteyshenkilönä toimiva tuen saaja, kuten hakemukseenkin sovittiin lisättäväksi.  Toteutusilmoitukseen on syytä lisätä myös kentät maksuosuutta ja tilinumeroa varten. Toteutusilmoituksessa ja hakemuksessa olevat tuensaajaelementit (SubsidyApplier) on syytä nimetä toisistaan poikkeavasti.

 

On todettu, että omavalvontatiedon toimittamiseen sekä yhteishankkeiden toteuttamissuunnitelmiin voidaan saada valmiita elementtejä WoodForcen käyttämistä standardiskeemoista. Myös tarkastustietojen standardi on yksi vaihtoehto omavalvontatulosten väittämiseen. Todettiin, että omavalvontatuloksen toimittamista ei edellytetä asetuksissa, mutta sen toimittaminen on mahdollistettava. Todennäköisesti omavalvontatuloksen olisi syytä olla erillinen skeema, joka linkitetään toteutusilmoitukseen FinancingActApplicationReference:n avulla.

 

  1. Metsäkeskus lähettää palauteviestin eli kuittaussanoman tai virheilmoituksen hakemuksen toteutusilmoituksen vastaanottamisesta. Tarvittaessa toteutusilmoituksen lähettäjä korjaa toteutusilmoitustaan ja lähettää sen uudelleen, kunnes SMK:n vastaanottorajapinta lähettää palautesanoman toteutusilmoituksen virheettömästä vastaanottamisesta.

     

  2. Metsäkeskus toimittaa päätöksen hakijalle. Aiemmin on todettu, että päätöksellekin olisi syytä tehdä xml-sanoma, vaikka perinteisiä paperisiakin päätöksiä joudutaan käyttämään.

 

Janne Uitamo on todennut, että mikäli toteutusilmoituksessa todetaan, että toteutus on tehty alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, niin metsäkeskus ei tee enää uutta päätöstä, vaan päätöksen sijaan metsäkeskus lähettää maksatusviestejä.

 

  1. Maksatusviesti.

 

Aiemmin on todettu, että tuet on syytä saada maksettua yhteishankkeilla suoraan tuen saajalle. Janne Uitamon kommentit: ” Yhteishankkeilla on varauduttava siihen mahdollisuuteen, että tuet on voitava maksaa hankkeeseen osallistuville tuensaajille, mutta myös siihen, että tuet on voitava maksaa hankkeen toteuttajalle, hakkuuoikeuden haltijalle tms. taholle tuensaajien antaman valtuutuksen, toimeksiannon ym. mukaisesti. Esimerkiksi juurikäävän torjunnan hankkeet saatetaan toteuttaa yhteishankkeina, joilla maanomistajat sopivat puukauppasopimuksen yhteydessä puunostajan kanssa siitä, että tämä voi asiamiehenä hakea ja saada torjuntatyölle mahdollisesti myönnettävät juurikäävän torjunnan kemera-tuet.”

 

 

Edellisessä kokouksessa sovittiin, että VatObliged koodi muutetaan vapaaehtoiseksi.

 

Edellisen kokouksen jälkeen Bitcomp on toteuttanut Kemera-standardien työversiot Julkaisusivuston versionhallinnan taulukkoon http://www.bitcomp.fi/metsatietostandardit/#VersionTable .

Toteutuksessa kemera-skeemojen versiotunnuksen kirjainkoodi alkaa kirjaimilla KMR…

 

MKI-teemakokouksen yhteydessä 25.5.2015 oli sovittu, että 5.6.2015 klo 8.30-10  järjestetään Kemera-standardien teemakokous.

 

Todennäköisesti kiireellisin päivitystarve on toteutusilmoituksessa ilmoitettavien tietojen tarkistaminen.

 

Ari Kotiharju pohjusti teemakokousta esittelemällä alustavasti NMH ja TVH (taimikon varhaishoito) hankkeiden toteutusilmoituksen sanomassa (KMRTI_T-skeema)

tarvittavia kenttiä.

 

FinancinActStand rakenteen alle tarvitaan jo olemassa olevat: StemCount ja MeanHeight sekä (NMH kohteita varten) MeanDiameter

 

Uusi koodisto: RemovalClass

  1. Taimikon varhaishoito, Etelä-Suomi, poistuma alle 3000 kpl/ha
  2. Taimikon varhaishoito, Etelä-Suomi, poistuma yli 3000 kpl/ha
  3. Taimikon varhaishoito, Pohjois-Suomi, poistuma alle 2000 kpl/ha
  4. Taimikon varhaishoito, Pohjois-Suomi, poistuma yli 2000 kpl/ha
  5. Nuoren metsän hoito, Etelä-Suomi, poistuma alle 1000 kpl/ha
  6. Nuoren metsän hoito, Etelä-Suomi, poistuma yli 1000 kpl/ha
  7. Nuoren metsän hoito, Pohjois-Suomi, poistuma alle 800 kpl/ha
  8. Nuoren metsän hoito, Pohjois-Suomi, poistuma yli 800 kpl/ha

     

 

Uusi koodisto HeightClass

 

  1. Pituus on yli 3 m
  2. Pituus ei ole yli 3 m

 

Uusi koodisto SmallWoodRemovalClass

 

  1. Etelä-Suomi, pienpuuta kerätty vähintään 35 kiintokuutiota/ha
  2. Pohjois-Suomi, pienpuuta kerätty vähintään 25 kiintokuutiota/ha

 

Osanottajat eivät vielä ottaneet kantaa em. alustavaan esitykseen.

 

Lisäksi todettiin, että mm. ns. palauteviestien sisältö pitää määritellä Kemeran sähköisen asioinnin kannalta.

 

Todettiin, että asian käsittelyä jatketaan teemakokouksessa 5.6.2015.

 

Sovittiin, että ennen teemakokousta asioita kootaan Metsätietojen standardoinnin esittelysivuston http://metsatietostandardit.wm.fi/ ”Ajankohtaista”-osioon, joka mahdollistaa myös esitysten kommentoinnin.

 

4. Päivityssanomien jatkokehitys

 

Aiemmin on todettu, että tarvitaan erilaisia päivityssanomia erilaisiin tarkoituksiin. Aiemmin valmistelutyöryhmässä on suunniteltu 2 erilaista päivityssanomaa. Myös Wood Force –projektin kanssa kehitettävät sanomat sisältävät erilaisten tietojen päivittämiseen tarkoitettuja elementtejä.

 

Janne Loikkanen on tehnyt julkaisusivuille esityksen http://bitcomp.fi/metsastandardi_ehdotus/EsitysMetsavaratietojenPaivityssanomastaSisallytettynaMetsakeskussanomaan.png siitä, miten nykyiseen metsävaratietosanomaan pohjautuva päivityssanoma voisi olla Metsäkeskuksen tiedonsiirtopalveluun lähetettävä metsänkäyttöilmoitukselle vaihtoehtoinen sanoma.

 

Aiemmin on todettu, että olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa nykyistä metsävarasanomaa rakenteeltaan vastaava päivityssanoma, jossa mahdollisimman monet tiedot olisivat vapaaehtoisia. Avaintiedot voitaisiin päivityssanomassa kerätä omaksi rakenteekseen. Avaintietoja päivityssanomassa voisivat olla id, aluegeometria ja kuvion numero. Päivityssanomaa ja varsinasta metsävarasanomaa (MV x.x) päivitettäisiin aina yhtaikaa siten, että toiseen tehtävät muutokset toteutettaisiin myös toiseen.

 

Standardien julkaisusivustolta löytyy kuvaesitys päivityssanomasta. Aiemmin on keskusteltu, että samankaltainen rakenne voitaisiin ottaa käyttöön myös metsävarastandardissa MV x.x. Tämä kuitenkin tekisi siitä taaksepäin yhteen sopimattoman.

 

Todennäköisesti SMK:n metsävaratietoja päivittävät sanomat olisi tarkoituksenmukaisinta välittää saman rajapinnan kautta, mitä nyt käytetään mki-sanomien toimittamiseen.

 

Aiemmin on todettu, että päivityssanomalla on liittymäkotia Kemeran toteutusilmoitukseen.

 

Todettiin, että WoodForce- ja kaupankäyntiskeemoissa on myös erilaiseen päivittämiseen tarkoitettuja skeemoja.

 

Aiemmin on todettu, että päivityssanomien jatkokehitys päästään todennäköisesti aloittamaan kesälomien jälkeen.

 

Tilanne todettiin muuttumattomaksi.

 

5. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilastostandardi

 

Aiemmin on todettu, että voidaan noudattaa seuraavia lähtökohtia.

 

1)     Jo valmiissa puukaupan hinta- ja määrätilastojen standardissa olevat aluejakorakenteet sopinevat myös metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilastostandardin lähtökohdaksi. Tilastojen julkaisun aluejako on vielä harkinnassa, mutta kuntatieto tarvittaneen kerättävään tietoon.

2)     Tilastointitarkoituksissa työlajijaottelu tulee olemaan metsätietostandardeja karkeampi. Tämän vuoksi on varauduttava luokittelemaan ja yhdistelemään metsätietostandardien työlajeja karkeampiin työlajiluokkiin, jotka toimivat tilastoinnin työlajeina.

3)     Mittayksiköihin liittyen suurin osa tiedoista kerätään hehtaareina, mutta tiedot ojituksista sekä metsäteiden rakennus ja perusparannus kerätään metreinä.

4)     Kustannustietoja tulee kahdella tavalla: yhdistyskentästä yksikkökustannukset, teollisuuden omista metsistä sekä yksikkö- että kokonaiskustannukset (kokonaiskustannukset helpompi tuottaa raporteista), Metsähallitukselta yksikkökustannuksia, mutta teistä kokonaiskustannukset. Teollisuudelta ei tule kustannustietoja niiden yksityismetsissä tekemistä suoritteita, mutta jatkossa tietoja tarvitaan, koska se on ehto yhdistyskentän tietojen saannille.

 

Metsänhoitotilaston yhteydessä on kerätty tiedot hakkuualoista hakkuutavoittain. Yksityismetsien tiedot on saatu ja saataneen tulevaisuudessakin metsänkäyttöilmoituksista (ovat siis aikeita). Teollisuus ja Metsähallitus ovat antaneet omista metsistään toteutuneiden hakkuiden tiedot.

 

Sidosryhmät kokoontuivat 29.9.2014 käsittelemään asiaa Melan johdolla ja tuon palaverin lopputuloksena on päivitetty kerättävien tietojen Excel-taulukko, jota on käsitelty aiemmin valmistelutyöryhmässä ja joka toimii työlajijaottelun pohjana.

 

Aiemmin on todettu, että tarkoituksenmukaisin tapa edetä olisi täydentää nykyistä puukaupan hinta- ja määrätilastojen standardia siten, että siihen otettaisiin myös MHMP-tilastoinnin ja hakkuutapojen pinta-alojen tilastoinnin tiedot. Samalla lisätään maakunta yhdeksi aluevaihtoehdoksi

 

Ari Kotiharju, Janne Loikkanen, Outi Niemi, Mika Galkin, Marja-Liisa Juntunen ja Lasse Lahtinen pitivät 12.11.2014 klo 13 Lync-palaverin, jossa valmisteltiin xml-luonnostelma uudesta metsätilastostandardista. Luonnostelmaa on päivitetty tämän jälkeen em. työryhmän sähköpostikokouksena.

 

Uusi laki ruoka- ja luonnonvaratilastoista velvoittaa elinkeinonharjoittajat ilmoittamaan tiedot tilastoviranomaiselle. Lukessa on alustavasti kaavailtu, että tilastotiedot ilmoittaisi se elinkeinonharjoittaja, joka on laskuttanut MHMP-työt.

 

Aiemmin on todettu, että tilastostandardisanomien lähettäminen tilastoviranomaiselle voisi monien toimijoiden kannalta olla tarkoituksenmukaisinta toteuttaa SMK:n tiedonsiirtopalvelun rajapinnan kautta siten, että SMK teknisesti välittäisi toimijan itsensä muodostaman tilastotietosanoman Luken rajapintaan. Tämä vähentäisi kaikkien osapuolten kustannuksia, sillä toimijoilla on jo käytössään rapapinta SMK:n tiedonsiirtopalveluun ja SMK todennäköisesti joka tapauksessa rakentaa tilastotiedonsiirron Luken rajapintaan Kemera-hankkeiden toteutusilmoituksista kertyvien tilastotietojen toimittamista varten. Tapio on MMM:n kanssa sopinut selvittävänsä päätöksentekijöiltä tämän vaihtoehdon toteuttamismahdollisuuden. Tietysti yksittäiset toimijat voivat halutessaan asioida suoraan Luken rajapinnan kanssa, mutta ylimääräisten rajapintayhteyksien rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuu luonnollisesti kustannuksia. Ari Kotiharju on keskustellut asiasta Luken ja SMK:n päätöksentekijöiden kanssa.

 

Luken, Bitcompin ja Tapion edustajien kesken pidettiin tilastostandardin kehittämiseksi työpaja 27.1.2015.

 

Em. työpajassa keskusteltiin työlajien luokitteluista ja skeemaluonnostelman toteuttamisesta seuraavaa:

 

PUUKTIL1.1 standardiskeema jätetään ainakin toistaiseksi sellaisenaan standardien joukkoon.

 

Tehdään uusi standardiskeema siten, että em. skeeman juurielementti RoundWoodSalesData nimetään ForestStatisticsData. (Pöytäkirjan pitäjän lisäys: Sen versio voisi olla esim. MTIL_T)

 

Tämän alle tulevat vapaaehtoisina rakenteina vapaaehtoisen RoundWoodSalesRows rakenteen rinnalle OperationsRows ja LoggingsRows

 

OperationsRows rakenteen alle tulevat metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilastotiedot. MHMP-tilastotiedon työlajit luokitellaan ensimmäiseen versioon Marja-Liisan ylläpitämän excel-tiedoston vihreällä korostetuista työlajeista.

 

LoggingsRows elementin alle tulevien tietojen alustava luonnostelu on sovittu Luken tehtäväksi.

 

Aiemmassa työpajassa sovittiin, että Outi kirjoittaa ja julkaisee skeeman ensimmäisen version.

 

Edellisessä valmistelutyöryhmän kokouksessa sovittiin, että Outi poistaa istutukseen sisällytettävät työlajit (pellonmetsitys ja täydennysistutus) ja lisää istutuksen selitteisiin puulajeille termin istutuksesta esim. ”Männyn istutus”. Lisätään omistajaryhmä julkisyhteisö. Operation type tulee vapaaehtoiseksi kuten myös muu luokittelija vapaaehtoiseksi. OperationSpecification eli työlajin tarkenne koodisto on tarkistettava ja korjattava.

 

Kauppatapa PurchaseModeCode on lisättävä LoggingsRows elementtiin.

 

Aiemmin on todettu, että todennäköisesti skeeman avulla kerätään vuoden 2015 tiedot vuoden 2016 alussa.

 

Yhteenvetona tilastoskeemoista on todettu, että tulee erillinen MTIL_x.x   (ForestStatisticsData=metsätilastostandardi) -skeema, joka mahdollistaa kaikkien tilastotietojen lähettämisen. Vanha PUUKTIL1.1 (RoundWoodSalesData) –skeema pidetään muutoksitta mukana standardeissa, jotta nykyiset lähettävät ja vastaanottava sovellukset voivat sitä käyttää jatkossakin ilman sovelluspäivityksiä.

 

Tilastostandardin dokumentaatio ja skeemat on päivitetty julkaisusivustolle http://www.bitcomp.fi/metsatietostandardit/ 25.3.2015.

 

Aiemmin on todettu, että todennäköisesti skeeman viimeistelyä päästään jatkamaan aikaisintaan kesällä.

 

Tilanne todettiin muuttumattomaksi.

 

6. Hyväksyttyjen skeemojen päivitystarpeiden käsittely

 

Aiemmin on sovittu, että olemassa olevien skeemojen päivitykset pyritään tekemään siten, että lisättävät rakenteet lisätään vapaaehtoisina rakenteina ja koodistoja päivitetään siten, että lisätään uusia koodeja.

 

On sovittu, että Bitcomp ylläpitää sanomakohtaisia muutoshistoriadokumentteja, jotka julkaistaan standardien julkaisusivuston versionhallintataulukossa http://www.bitcomp.fi/metsatietostandardit/ kunkin sanomaversion kohdalla.

 

Sovittiin, että jatkossa muutokset luokitellaan seuraavasti 1=luonnostelma, 2=sovitaan vietäväksi työversion dokumentaatioon, 3=todetaan toteutetuksi dokumentaatioon, 4=esitetään virallistettavaksi. Näin päivitysten välittyminen dokumentaatioon tulee seurattua.

 

Ohjausryhmä on 20.4.2015 hyväksynyt esityksen, jonka mukaan metsävaratietojen standardin MV_T virallistettiin MV1.6 versioksi, jonka suositeltu käyttöönottopäivämäärä on 16.6.2015.

 

MV1.6 versio on julkaistu julkaisusivustolla.

 

17.4.2015 Suomen metsäkeskukselta on saatu ehdotus, että ”Kemera-rahoituskelpoisuus- termiä (Aarnissa hoidon/hakkuun lisämääreet 151,153, 251, 253) varmuuden vuoksi lievennetään esim. muotoon ”Mahdollinen Kemera-rahoituskohde”. Tähän on tullut myös vaihtoehtoinen ehdotus, jossa entisten koodien lisäksi luotaisiin uudet 4. koodia. Todennäköisesti asian ajaisi helpoiten ensimmäinen ehdotus.

 

Edellisessä kokouksessa todettiin, että mikäli koodeja lisätään, niin asiassa pitänee odottaa seuraavaa versiopäivitystä. Mikäli vain selitteitä päivitetään, niin pitää vielä selvittää, voiko asian tehdä ilman ohjausryhmäkäsittelyä.

 

Todettiin, että tiedossa ei ole estettä sille, että selitteiden päivitys voitaisiin tehdä. Näin ollen sovittiin, että Bitcomp tekee selitteiden päivityksen 1.6 versioon.

 

Puukaupankäynnin standardeihin oli saatu seuraavat päivitysesitykset:

 

  1.    PUUKTPTM_T (aukeaa PUUKTPTM1.2 alapuolelle, +:sta avaamalla) : WorkingSite elementtiin on lisätty Stands elementin rinnalle /alapuolelle nyt CertificationSystems elementti  leimkon sertifiointitiedolle.

2.-3.  WoodForcen kuitaus ja karttasympolisanoma on sirretty versiotaulukossa yleisempien sanomaniemien alle: Kuittaussanoma = PMCKS_T ja Karttasympolisanoma = PMCKM_T . Eli nämä eivät nyt ole WoodForcen PMTO sanomaryhmän alla.

Jos nämä sanomanimet todetaan hyviksi, niin silloin on vastaaat sanomat poistettava WoodForce sanomaryhmän alta, eli silloin PMTOKS_T ja PMTOKM_T poistuvat sieltä.

 

Varsianiset nimiavaruudet säilyvät samana ainakin tässä esitysvaiheessa. (Eli tämä ei aiheuta mitään muutosta WF skeemoihin) Nythän kaikki, esim. MV ja MKI ja WoodForce sanomat esiintyvät http://standardit.tapio.fi/schemas/forestData/ hakemiston alla ja

puukaupan sanomat taas esiintyvät http://standardit.tapio.fi/schemas/workingsitetrade alla, mutta jokainen skeema on aina oma nimiavaruutensa.

 

Ainoa ero tähän on nykyinen common nimiavaruus, joka on yhdistelmä tiedostoista common.xsd, common_basic.xsd ja forestenumeratives.xsd. Eli tämä on ainoa tapaus kun useammalla skeematiedstolla on yhteinen nimiavaruus. Tähän nimiavaruuteen näitä kuittaus ja karttasympolisanomia tuskin halutaan mukaan vaan kyse on ennemminkin siitä että saataisiin ne versiotaulukossa yleiselle tasolle näkymään.

 

Eli nykyisenä lopputuloksena: Kuittaussanoma ja karttasympolisanoma ovat omat nimiavaruutensa http://standardit.tapio.fi/schemas/forestData/ :n alla eli samassa paikassa kuin tähänastikin, mutta näkyvät versiotaulukossa yleisemmällä tasolla, koska ovat usean sanomaryhmän käytössä.

 

Todettiin, että edellä esitetyt päivitykset ovat hyvä pohja työversiolle, jonka pohjalta tehdään loppuvuoden aikana lisää päivityksiä. Todettiin, että yhteiskäyttöisten skeemasanomien version hallinta pitää vielä miettiä standardointityön kehittämisen yhteydessä.

 

Muita päivitystarpeita virallisiin standardeihin ei noussut esiin.

 

7. Hilamuotoisen metsävaratiedon standardi.

 

SMK suunnittelee hilamuotoisen metsävaratiedon jakamista. On olemassa hilamuotoisen metsävaratiedon standardi ”HMV1.1”.

 

Aiemmin on todettu, että hilamuotoisen metsävaratiedon standardilla on yhtymäkohtia ForestBig data sekä Metsätieto 2020 hankkeiden kanssa. Origo ja hilat on tarkoitus ns. kiinnittää. 16 x 16 hila sopisi karttalehtien kanssa yhteen.

 

Aiemmin on tehty seuraava esitys:

 

”Otettaisiinko hilaruudukoston paikka ja koko myös standardityössä käsiteltäväksi? Metsäkeskus ehdottaa tätä 16mx16m solua, jonka referenssipiste on X = 506 000 Y= 6 966 000 EURFE-FIN (ETRS89-TM35FIN) koordinaatistossa. Näin se on karttalehtijaon kanssa täsmäävä jaoltaan.

 

Olisiko tarpeen teetättää valtakunnan kattava valmis hilaruudukko, joka on tuolla jaolla ja ottaa se jaettavaksi? Silloin voitaisiin tarkkaan sopia mikä ruutuu on esimerkiksi IDltään 4048589 jne. Metsäkeskus voi moisen tehdä/teetättää, jos se nähdään tarpeelliseksi. Tällöin ainakin ID:tä voitaisiin käyttää viitteenä paikkatiedon sijaan. Eikä olisi valtakunnan reuna-alueilla epäselvyyksiä mihin asti hilasto jatkuu jne.”

 

INSPIRE-speksit ruudukoiden suhteen löytyvät esim. seuraavasta linkistä.

http://inspire.ec.europa.eu/documents/Data_Specifications/INSPIRE_DataSpecification_GG_v3.1.pdf

 

On todettu, että asiaan liittyen on syytä tutustua eri vaihtoehtoihin ja konsultoida asiantuntijoita, ennen kuin Metsäkeskus tekee päätöksen siitä, miten menetellään. Todennäköisesti apua asiassa voidaan saada myös Metsätieto 2020 työstä.

 

Lisäksi on todettu, että metsätietostandardien skeemojen kautta asiaa ei välttämättä suoranaisesti voida toteuttaa, mutta standardoinnin materiaaleissa voidaan julkaista asiaan liittyviä suosituksia.

 

Hilamuotoisen metsävaratiedon skeemaan liittyen on todettu tarve sisällyttää runkolukusarjat hilalle. Olemassa oleva hilamuotoisen metsävaratiedon standardi sisältää runkolukusarjan.

 

Jo aiemmin Esko Välimäki on todennut, että olemassa oleva standardi vaikuttaa käyttökelpoiselta, mutta vaatinee pieniä päivityksiä.

 

Esim. sitä pitää pohtia, kannattaako ositteiden esittämisessä jakson olla yläkäsitteenä kuten nyt.

 

Edellisessä palaverissa sovittiin, että konkreettisten päivitysesitysten käsittely aloitetaan kesän jälkeen.

 

Tilanne todettiin muuttumattomaksi

 

8. Käännöstyöt.

 

Aiemmin on todettu että ruotsin ja englannin kielisten käännöstöiden tekemiseen on löytynyt resursseja siten, että käännöstöitä voidaan tehdä Tapiossa.

 

Aiemmin on todettu, että Outi toteuttaa ohjausryhmässä sovitusti uudelleen käytettävissä olevat makrot, joilla käännöstöille saadaan excel-pohjat, joista käännöstyöt saadaan kirjoitettua skeemoihin automatisoidusti.

 

StoraEnso, WoodForcen-projekti ja Silvadata ovat toimittaneet kevättalvella 2015 tiedot käännöstarpeistaan.

 

Tapiossa on tähän mennessä käännetty lähinnä koodistoselitteitä englannin kielelle n. 1280 kpl.

 

Edellisen kokouksen jälkeen Ari toimitti tarkistetun ja täydennetyn version englannin kielisiä käännöksiä sisältävästä Excel-tiedostosta valmistelutyöryhmän sähköpostijakelulla.

 

Kukaan ei kommentoinut em. Exceliä.

 

Tapiossa on käännetty toukokuussa 2015 suurimmalla prioriteetilla olleet ruotsinkieliset termit. Samalla havaittiin, että ilmeisesti Aarnia varten on käännetty jonkin verran termejä ruotsiksi, mutta ne eivät kaikki näy standardiskeemojen selitteissä.

 

Kokouskutsun liitteenä oli viimeisin versio käännös-Excel-taulukosta.

 

Sovittiin, että Bitcomp voi alkaa toteuttaa makroa, jolla käännökset saadaan kirjoitettua Excel-tiedostosta skeemojen kieliversioiksi.

 

Sovittiin, että Esko Välimäki toimittaa Arille Excel-tiedoston Aarnin koodistojen selitteiden kieliversioista.

 

Sovittiin, että Tapiossa täydennetään vielä kokouskutsun liitteenä ollutta käännös Exceliä kesäkuussa etenkin ruotsinnosten osalta.

 

Käännösten skeemoihin kirjoittamisen aikatauluun palataan seuraavassa kokouksessa.

 

9. MKI-standardien työversion päivitystarpeet

 

25.5.2015 järjestettiin MKI-standardin teemakokous, jossa sovittiin seuraavista päivityksistä:

 

Kevään aikana on käyty keskustelua, että pakollisuus olisi syytä poistaa eräistä suoraan DeclarationStand -rakenteen alla olevista kentistä, koska pakollisuus vaihtelee esim. hakkuutavoittain ja elinympäristöjen esiintymiseen liittyen.

 

Edellisessä valmistelutyöryhmän kokouksessa 28.4.2015 SMK:n Eeva Hiltunen totesi, että MKI-standardeissa HabitatCode kentän tulee olla pakollinen. Näin ilmoittajan on otettava kantaa elinympäristöihin. Mikäli elinympäristöjä ei ole, käytetään koodiarvoa 0= ”Kuviolla ei ole metsälain erityisen tärkeää elinympäristöä”.

 

Tämä huomioon ottaen pakollisuus olisi syytä poistaa seuraavista kentistä:

 

-HabitatOperations

 

- OtherHabitatCode

 

-DeclarationDevelopmentClass

 

-DeclarationRegenerationCommitment

 

-DeclarationStandTextInformation

 

-FertilityClass

 

-MainGroup

 

-MainTreeSpecies

 

-MeanAge

 

-MeanDiameter

 

-SoilType

 

-SubGroup

 

Sovittiin, että pakollisuus poistetaan em. kentistä.

 

Koodistomuutokset

 

SMK: on tuonut esiin seuraavat koodistomuutokset.

 

-CuttingRealizationPracticeType koodistosta poistetaan 5 koodia ja lisätään 5 koodia, jolloin lopullinen koodisto muodostuu seuraavaksi.

 

enumeration  1                           Ylispuiden poisto

 

enumeration  2                           Ensiharvennus

 

enumeration  3                           Harvennushakkuu

 

enumeration  4                           Kaistalehakkuu

 

enumeration  5                           Avohakkuu

 

enumeration  6                           Verhopuuhakkuu

 

enumeration  7                           Suojuspuuhakkuu

 

enumeration  8                           Siemenpuuhakkuu

 

enumeration 9                            Erityishakkuu, maankäyttömuodon muutokseen johtava

 

enumeration 11                          Erityishakkuu, Metsälain 5b §:n mukainen

 

enumeration 12                          Poimintaluonteinen kasvatushakkuu

 

enumeration 14                          Muu hakkuu tai toimenpide

 

enumeration 17                          Pienaukkohakkuu

 

-   HabitatCodeType koodistoon täydennetään koodin 2 nimeksi ”Rehevä korpi, letto ja muut suoelinympäristöt” ja lisätään seuraavat koodit:

 

enumeration  602                      Vähäpuustoinen suo

enumeration  620                      Luhta

 

-   OtherHabitatCodeType koodistoon muutetaan koodin Tervaleppäkorpi koodiarvoksi 799

                            

-MainTreeSpeciesType-koodisto säilytetään muissa standardeissa sellaisenaan, mutta sen tilalle vain MKI-standardissa käytettäväksi tehdään DeclarationMainTreeSpeciesType-tyyppinen koodisto, josta puuttuvat koodit 29 ja 30. Tarkoituksena on siis se, että MKI:llä pitää ilmoittaa vain ns. tarkkoja puulajeja.

 

Bitcompin kanssa sovittiin, että muutokset toteutetaan lähipäivinä ja päivitetyt skeemat ovat ladattavissa kuluvan viikon loppuun mennessä.

 

Teemakokouksen keskusteluissa tuli esiin, että Suomen metsäkeskuksella on testiympäristö, jossa voi testata sanomien toimimista. Asia toteutuu kesän aikana. Lisätietoja saa Eeva Hiltuselta.

 

Todennäköisesti MKI-standardit ovat valmiit, kun em. päivitykset tehdään.

 

Todettiin, että em. päivitykset on toteutettu Bitcompin toimesta.

 

Esille tuli palautesanoman yhteiskäyttöisyys.

 

Sovittiin, että Eeva Hiltunen varmistaa, voidaanko MKI-standardin palautesanoma yhdistää yleiseksi metsäkeskuksen palautesanomaksi.

 

10. Muut asiat

 

Ei käsitelty muita asioita.

 

11. Seuraavat kokoukset

 

5.6.2015 klo 8.30-10 Kemera-standardien teemakokous

 

17.6.2015 klo 13-15 Metsätietojen standardoinnin yleiskokous

 

____________________________________________

Metsätietoasiantuntija Ari Kotiharju
ari.kotiharju@tapio.fi, puh. 040 7415238.

Tapio
Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 HELSINKI
tapio@tapio.fi, puh. 0294 32 6000
www.tapio.fi
_____________________________________________