Valmistelutyöryhmä kokoontui

Muistio: Metsätietojen standardoinnin valmistelutyöryhmän yleiskokous 12.3.2015 klo 9.30-11.25 (Lync)

 

Osanottajat: Ari Kotiharju Tapio, Tapio Räsänen Metsäteho, Mikko Kiviniemi F-palan, Arvi-Ylisuvanto Metsähallitus, Jyrki Vainio Fifth Element, Rami Koivula Karttakeskus, Mika Galkin Luke, Marja-Liisa Juntunen Luke, Youssef el-Khouri Luke, Juha Inkilä SMK, Janne Uitamo SMK, Janne Uuttera UPM, Esko Välimäki SMK ja Matti Ronkanen Stora Enso

 

 

Asiat:

 

1. Wood Force –projektissa valmistellut puunkorjuun ja metsänhoidon toiminnanohjauksen skeemojen ja koodistojen päivitykset

 

Aiemmin on sovittu, että sovelluskehityksen aikana tulevat päivitykset käydään läpi valmistelutyöryhmässä ja päivitetään dokumentaatioihin julkaisusivustolle http://www.bitcomp.fi/metsatietostandardit/.

 

On todettu, että WoodForce-palveluun ei tarvita Kemera-työlajien kooditusta, vaan urakanantajien metsäjärjestelmät konvertoivat työlajit Kemera.työlajeiksi hakemuksia varten.

 

Materiaalikoodeihin ja työlajien yksiköihin on tulossa pieniä päivityksiä. Lisäksi tarvitaan uusia karttamerkkikohteita.

 

Mikko Kiviniemi toimittaa koodistomuutokset ja lisättäväksi ehdotettavat karttamerkit maanantaina Arille.

 

Jyrki Vainio päivittää muutokset WF-skeemoihin ja toimittaa skeemapaketin Bitcompille ja Arille tiedoksi viikon 23 alkuun mennessä.

 

Bitcomp julkaisee Jyrkin lähettämät uudet päivitetyt skeemadokumentaatiot.

 

Valmistelutyöryhmäläisten kommentit käsitellään seuraavassa kokouksessa.

 

Mikko Kiviniemi kertoi, että WoodForcen pilotointi on tarkoitus aloittaa kesälomien jälkeen metsänhoitotöiden osalta.

 

 

2. Tarkastustietojen standardin TARK1.1 päivitystarpeet

 

Vuonna 2012 valmistui tarkastustietojen standardi, jota SMK:n Virta-järjestelmä käyttää. Tämän jälkeen metsälakia on muutettu ja Kemeralaki on muuttumassa. Samoin on paineita hirvivahinkojen tarkastusjärjestelmän päivittämiselle.

 

Todettiin, että Kanto järjestelmä on korvaamassa Virta-järjestelmän.

 

Todettiin, että tarkastustietojen standardin päivittämisasiaan palataan metsäkeskuksen uuden maastosovelluksen tarpeiden selkeytyessä.

 

 

3. Kemera-tukiin liittyvät standardit

 

Kemera-lain muutokseen liittyen toteutetaan Kemera –tukien sähköiseen asiointiin tarvittavien tietojen standardointi.

 

Aiemmin on todettu, että todennäköisesti käytetään samaa tai samankaltaista metsäkeskusrunkoviestiä kuin MKI-sanomissakin.

 

Lisäksi asiaan vaikuttaa se, että Kemera-lakia täydentävät asetukset eivät vielä ole lopullisessa muodossaan.

 

Valmistelutyöryhmän kokouksessa 8.12.2014 Eeva Hiltunen kertoi SMK:n linjauksista. Ensivaiheessa pitäisi mahdollistaa ainakin nuorenmetsänhoidon, taimikon varhaishoidon ja juurikäävän torjunnan sähköinen asiointi.

 

Asiaa on käsitelty useissa valmistelutyöryhmän kokouksissa. Edellisen valmistelutyöryhmän jälkeen on järjestetty 2 kpl Tapion, Bitcompin ja Suomen metsäkeskuksen keskinäistä työpajaa. Todettiin, että työpajassa 10.3.2015 sovitut päivitykset dokumentaatioihin ja esimerkki XML-tietueisiin on päivitetty standardien julkaisusivustolle http://www.bitcomp.fi/metsatietostandardit/ 11.3.2015.

 

Valmistelutyöryhmän kokouksessa 9.2.2015 asiaan liittyvästä juridiikasta todettiin, että juurikäävän torjunnasta, taimikon varhaishoidosta ja nuoren metsän hoidosta ei tehdä lain tarkoittamaa toteuttamissuunnitelmaa, vaikka hakija joutuukin etukäteen ”suunnittelemaan” ja hakemuksessaan ilmoittamaan toimenpiteiden sijaintitiedot.

 

Seuraavaan on lueteltu sähköisen asioinnin prosessiin tarvittavat em. dokumentaatioissa kuvatut sanomat.

 

  1. Hakemus ennen toimenpiteen aloittamista

     

    Lain 22 § mukaan ”Hakemukseen on sisällytettävä hankkeen kuvaus, sijainti, arvioitu alkamis- ja päättymisajankohta ja hankkeen toteuttamiseksi tarvittavan tuen määrä. Hakemukseen on liitettävä toteuttamissuunnitelma, jos se on tuen myöntämisen edellytyksenä 9 §:n mukaan.”. Hakemukseen on syytä sisällyttää mm. tieto siitä, haluaako hakija asian käsittelyyn liittyvät päätökset vain sähköisinä. Lisäksi on ajateltu tarvittavan mm. hakijan sähköiselle hakemukselle antama viite ”FinancingActApplicationReference”, jonka maksimipituudeksi on sovittu 50 merkkiä.

     

    Edellisessä työpajassa sovittiin, että hakemukseen tulee luettelo tuen saajista ja tuen saajan tietoihin on syytä lisätä tieto siitä, onko kyseessä yhteyshenkilönä toimiva tuen saaja. (Maksuosuutta ja tilinumeroa ei tule hakemukseen)

     

Tuensaajaan ja yhteystietoon liittyviä asioita Janne Uitamo on kommentoinut seuraavasti: ”Avustaja on siis henkilö, joka avustaa hakijaa hakemuksen tekemisessä. Asiamies toimii saamansa valtuutuksen rajoissa kuin hakija: hän voi hakea tukea laissa tarkoitetun tuensaajan puolesta ja vastaanottaa maksun. Yhteyshenkilönä toimiva tuensaaja tarkoittanee hallintolain 16 §:n mukaista yhteystietoa; ” … asiakirjassa on mainittava lähettäjän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi.” Yhteystietona voidaan ilmoittaa tuensaajan yhteystietojen sijasta myös ulkopuolisen asiamiehen yhteystiedot. Tuensaaja voi myös toimia asiamiehenä muilta tuensaajilta saamansa valtuutuksen perusteella; hänen mahdollinen asemansa asiamiehenä ei kuitenkaan käy ilmi pelkästään ilmoitetun yhteystiedon perusteella.

 

Hakemuksessa ilmoitettavalla hallintolain mukaisella yhteystiedolla on se merkitys, että rahoituspäätös, ilmoitus tarkastuksen tekemisestä, kuuleminen ym. metsäkeskuksen yhteydenotot toimitetaan tämän yhteystiedon (postiosoitteen tai sähköpostiosoitteen) mukaisesti. Jos yhteystieto on hakijoiden asiamiehelle (joko ulkopuoliselle asiamiehelle tai tuensaajalle, jonka muut tuensaajat ovat valtuuttaneet toimimaan asiamiehenä), metsäkeskus toimittaa tiedoksiannot hallintolain 56 §:n 3 momentin mukaisesti asiamiehelle. Tiedoksiannot voidaan asiamiehen lisäksi toimittaa myös hakijoille, joita asiamies edustaa, mutta asiamiehelle on ilmoitettava, jos toimeksianto on toimitettu myös hänen edustamilleen hakijoille.”

 

 

  1. Toteuttamissuunnitelma tai sijaintitiedot

     

    Toteuttamissuunnitelma on hakemussanoman alarakenteeksi liitettävä elementti, joka sisältää mm. hankkeen suunnitellut geometriatiedot. Niiltä pinta-alaperusteisilta hankkeilta, joilta ei edellytetä suunnitelmaa, tarvitaan suunnitelman kaltaiset sijaintitiedot. Pinta-alaperusteisissa hankkeissa ja etenkin juurikääväntorjunnassa on syytä käyttää mahdollisimman samankaltaista geometrioiden esittämistapaa kuin MKI-skeemassa. Juurikäävän torjunnassa riittää hakemuksessa paikkatietona kiinteistötunnus (asetusluonnokset).

     

    Eri työlajiryhmille ja työlajeille tarvitaan suunnitelmaan erilaisia tietoja. Vielä ei ole varmaa linjausta siitä, onko mahdollista tehdä kaikille työlajeille yhteinen suunnitelmaelementti, jossa on paljon vaihtoehtoisia rakenteita vai tarvitaanko useita erilaisia suunnitelmaelementtejä. Erityisesti skeemassa on huomioitava se, miten yhteishankkeiden tuet saadaan jaettua osakkaille.

     

  2. Palauteviesti hakemukseen

     

    Metsäkeskus lähettää palauteviestin eli kuittaussanoman tai virheilmoituksen hakemuksen ja mahdollisen suunnitelman vastaanottamisesta. Tarvittaessa hakemuksen lähettäjä korjaa hakemustaan tai suunnitelmaansa ja lähettää ne uudelleen, kunnes SMK:n vastaanottorajapinta lähettää palautesanoman hakemuksen virheettömästä vastaanottamisesta.

     

    Todennäköisesti voidaan käyttää täydennettynä samaa palauteviesti-skeemaa kuin MKI-standardissa. On todettu hakijan hakemuksessa ilmoittama hakemuksen yksilöivä viite eli reference on syytä sisällyttää myös palauteviestiin. (Sama lienee syytä toteuttaa myös MKI-palauteviestiä koskien).

     

    Yleisenä linjauksena voitaneen todeta, että FinancingActApplicationReference on syytä lisätä kaikkiin hankkeen käsittelyvaiheisiin liittyviin skeemoihin.

 

  1. < >
    Toimenpiteen jälkeen hakija lähettää toteutusilmoituksen.

 

Tähän on sisällytettävä rahoituspäätöksen numero. Toteutusilmoituksen on tarkoitus muistuttaa mahdollisimman paljon hakemusta ja sen liitteenä olevaa suunnitelmaa. Vapaaehtoisen omavalvontatuloksen toimittaminen on mahdollistettava. On syytä voida ilmoittaa, että toteutus on tehty suunnitelman tai hakemuksen sijaintitietojen mukaisesti.

 

Toteutusilmoitukseen on syytä sisällyttää luettelo tuen saajista ja tuen saajan tietoihin on syytä lisätä tieto siitä, onko kyseessä yhteyshenkilönä toimiva tuen saaja, kuten hakemukseenkin sovittiin lisättäväksi.  Toteutusilmoitukseen on syytä lisätä myös kentät maksuosuutta ja tilinumeroa varten. Toteutusilmoituksessa ja hakemuksessa olevat tuensaajaelementit (SubsidyApplier) on syytä nimetä toisistaan poikkeavasti.

 

On todettu, että omavalvontatiedon toimittamiseen sekä yhteishankkeiden toteuttamissuunnitelmiin voidaan saada valmiita elementtejä WoodForcen käyttämistä standardiskeemoista. Myös tarkastustietojen standardi on yksi vaihtoehto omavalvontatulosten väittämiseen. Todettiin, että omavalvontatuloksen toimittamista ei edellytetä asetuksissa, mutta sen toimittaminen on mahdollistettava. Todennäköisesti omavalvontatuloksen olisi syytä olla erillinen skeema, joka linkitetään toteutusilmoitukseen FinancingActApplicationReference:n avulla.

 

  1. Metsäkeskus lähettää palauteviestin eli kuittaussanoman tai virheilmoituksen hakemuksen toteutusilmoituksen vastaanottamisesta. Tarvittaessa toteutusilmoituksen lähettäjä korjaa toteutusilmoitustaan ja lähettää sen uudelleen, kunnes SMK:n vastaanottorajapinta lähettää palautesanoman toteutusilmoituksen virheettömästä vastaanottamisesta.

     

  2. Metsäkeskus toimittaa päätöksen hakijalle. Aiemmin on todettu, että päätöksellekin olisi syytä tehdä xml-sanoma, vaikka perinteisiä paperisiakin päätöksiä joudutaan käyttämään.

 

Janne Uitamo on todennut, että mikäli toteutusilmoituksessa todetaan, että toteutus on tehty alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, niin metsäkeskus ei tee enää uutta päätöstä, vaan päätöksen sijaan metsäkeskus lähettää maksatusviestejä.

 

  1. Maksatusviesti.

 

Aiemmin on todettu, että tuet on syytä saada maksettua yhteishankkeilla suoraan tuen saajalle. Janne Uitamon kommentit: ” Yhteishankkeilla on varauduttava siihen mahdollisuuteen, että tuet on voitava maksaa hankkeeseen osallistuville tuensaajille, mutta myös siihen, että tuet on voitava maksaa hankkeen toteuttajalle, hakkuuoikeuden haltijalle tms. taholle tuensaajien antaman valtuutuksen, toimeksiannon ym. mukaisesti. Esimerkiksi juurikäävän torjunnan hankkeet saatetaan toteuttaa yhteishankkeina, joilla maanomistajat sopivat puukauppasopimuksen yhteydessä puunostajan kanssa siitä, että tämä voi asiamiehenä hakea ja saada torjuntatyölle mahdollisesti myönnettävät juurikäävän torjunnan kemera-tuet.”

 

 

Työpajakokouksessa 10.3.2015 keskusteltiin hakemuksen ja toteutusilmoituksen rakenteesta ja todettiin, että todennäköisesti se on toimiva, vaikka jotkut koodistot ovat vanhan lain mukaisia. Koodistot ajantasaistamalla standardi voidaan saada kuntoon.

 

Todettiin, että 11.3.2015 julkaistut skeemat ovat perusrakenteeltaan todennäköisesti toimivia. Työstämistä kannattanee jatkaa vasta, kun säädökset ovat lopullisessa muodossaan.

 

 

4. Päivityssanomien jatkokehitys

 

Aiemmin on todettu, että tarvitaan erilaisia päivityssanomia erilaisiin tarkoituksiin. Aiemmin valmistelutyöryhmässä on suunniteltu 2 erilaista päivityssanomaa. Myös Wood Force –projektin kanssa kehitettävät sanomat sisältävät erilaisten tietojen päivittämiseen tarkoitettuja elementtejä.

 

Janne Loikkanen on tehnyt julkaisusivuille esityksen http://bitcomp.fi/metsastandardi_ehdotus/EsitysMetsavaratietojenPaivityssanomastaSisallytettynaMetsakeskussanomaan.png siitä, miten nykyiseen metsävaratietosanomaan pohjautuva päivityssanoma voisi olla Metsäkeskuksen tiedonsiirtopalveluun lähetettävä metsänkäyttöilmoitukselle vaihtoehtoinen sanoma.

 

Aiemmin on todettu, että olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa nykyistä metsävarasanomaa rakenteeltaan vastaava päivityssanoma, jossa mahdollisimman monet tiedot olisivat vapaaehtoisia. Avaintiedot voitaisiin päivityssanomassa kerätä omaksi rakenteekseen. Avaintietoja päivityssanomassa voisivat olla id, aluegeometria ja kuvion numero. Päivityssanomaa ja varsinasta metsävarasanomaa (MV x.x) päivitettäisiin aina yhtaikaa siten, että toiseen tehtävät muutokset toteutettaisiin myös toiseen.

 

Standardien julkaisusivustolta löytyy kuvaesitys päivityssanomasta. Aiemmin on keskusteltu, että samankaltainen rakenne voitaisiin ottaa käyttöön myös metsävarastandardissa MV x.x. Tämä kuitenkin tekisi siitä taaksepäin yhteen sopimattoman.

 

Todennäköisesti SMK:n metsävaratietoja päivittävät sanomat olisi tarkoituksenmukaisinta välittää saman rajapinnan kautta, mitä nyt käytetään mki-sanomien toimittamiseen.

 

Aiemmin on todettu, että päivityssanomalla on liittymäkotia Kemeran toteutusilmoitukseen.

 

Todettiin, että päivityssanomien kehittämistä kannattaa jatkaa vasta, kun SMK:n vastaanottorajapintaa aletaan määritellä päivityssanomien osalta.

 

5. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilastostandardi

 

Aiemmin on todettu, että voidaan noudattaa seuraavia lähtökohtia.

 

1)     Jo valmiissa puukaupan hinta- ja määrätilastojen standardissa olevat aluejakorakenteet sopinevat myös metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilastostandardin lähtökohdaksi. Tilastojen julkaisun aluejako on vielä harkinnassa, mutta kuntatieto tarvittaneen kerättävään tietoon.

2)     Tilastointitarkoituksissa työlajijaottelu tulee olemaan metsätietostandardeja karkeampi. Tämän vuoksi on varauduttava luokittelemaan ja yhdistelemään metsätietostandardien työlajeja karkeampiin työlajiluokkiin, jotka toimivat tilastoinnin työlajeina.

3)     Mittayksiköihin liittyen suurin osa tiedoista kerätään hehtaareina, mutta tiedot ojituksista sekä metsäteiden rakennus ja perusparannus kerätään metreinä.

4)     Kustannustietoja tulee kahdella tavalla: yhdistyskentästä yksikkökustannukset, teollisuuden omista metsistä sekä yksikkö- että kokonaiskustannukset (kokonaiskustannukset helpompi tuottaa raporteista), Metsähallitukselta yksikkökustannuksia, mutta teistä kokonaiskustannukset. Teollisuudelta ei tule kustannustietoja niiden yksityismetsissä tekemistä suoritteita, mutta jatkossa tietoja tarvitaan, koska se on ehto yhdistyskentän tietojen saannille.

 

Metsänhoitotilaston yhteydessä on kerätty tiedot hakkuualoista hakkuutavoittain. Yksityismetsien tiedot on saatu ja saataneen tulevaisuudessakin metsänkäyttöilmoituksista (ovat siis aikeita). Teollisuus ja Metsähallitus ovat antaneet omista metsistään toteutuneiden hakkuiden tiedot.

 

Sidosryhmät kokoontuivat 29.9.2014 käsittelemään asiaa Melan johdolla ja tuon palaverin lopputuloksena on päivitetty kerättävien tietojen Excel-taulukko, jota on käsitelty aiemmin valmistelutyöryhmässä ja joka toimii työlajijaottelun pohjana.

 

Aiemmin on todettu, että tarkoituksenmukaisin tapa edetä olisi täydentää nykyistä puukaupan hinta- ja määrätilastojen standardia siten, että siihen otettaisiin myös MHMP-tilastoinnin ja hakkuutapojen pinta-alojen tilastoinnin tiedot. Samalla lisätään maakunta yhdeksi aluevaihtoehdoksi

 

Ari Kotiharju, Janne Loikkanen, Outi Niemi, Mika Galkin, Marja-Liisa Juntunen ja Lasse Lahtinen pitivät 12.11.2014 klo 13 Lync-palaverin, jossa valmisteltiin xml-luonnostelma uudesta metsätilastostandardista. Luonnostelmaa on päivitetty tämän jälkeen em. työryhmän sähköpostikokouksena.

 

Edellisessä kokouksessa Marja-Liisa Juntunen kertoi siitä, kuinka uusi laki ruoka- ja luonnonvaratilastoista velvoittaa elinkeinonharjoittajat ilmoittamaan tiedot tilastoviranomaiselle. Lukessa on alustavasti kaavailtu, että tilastotiedot ilmoittaisi se elinkeinonharjoittaja, joka on laskuttanut MHMP-työt.

 

Keskusteltiin aiemminkin esillä olleesta asiasta, että tilastostandardisanomien lähettäminen tilastoviranomaiselle voisi monien toimijoiden kannalta olla tarkoituksenmukaisinta toteuttaa SMK:n tiedonsiirtopalvelun rajapinnan kautta siten, että SMK teknisesti välittäisi toimijan itsensä muodostaman tilastotietosanoman Luken rajapintaan. Tämä vähentäisi kaikkien osapuolten kustannuksia, sillä toimijoilla on jo käytössään rapapinta SMK:n tiedonsiirtopalveluun ja SMK todennäköisesti joka tapauksessa rakentaa tilastotiedonsiirron Luken rajapintaan. Tapio on MMM:n kanssa sopinut selvittävänsä päätöksentekijöiltä tämän vaihtoehdon toteuttamismahdollisuuden. Tietysti yksittäiset toimijat voivat halutessaan asioida suoraan Luken rajapinnan kanssa, mutta ylimääräisten rajapintayhteyksien rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuu luonnollisesti kustannuksia. Ari Kotiharju selvittää asiaa Luken ja SMK:n päätöksentekijöiden kanssa.

 

Edellisessä kokouksessa sovittiin, että Luken, Bitcompin ja Tapion edustajien kesken pidetään tilastostandardin kehittämiseksi työpaja 27.1.2015 klo 13, jonka Ari kutsuu koolle.

 

Em työpajassa keskusteltiin työlajien luokitteluista ja skeemaluonnostelman toteuttamisesta seuraavaa:

 

Todettiin, että PUUKTIL1.1 standardiskeema jätetään ainakin toistaiseksi sellaisenaan standardien joukkoon.

 

Tehdään uusi standardiskeema siten, että em. skeeman juurielementti RoundWoodSalesData nimetään ForestStatisticsData. (Pöytäkirjan pitäjän lisäys: Sen versio voisi olla esim. MTIL_T)

 

Tämän alle tulevat vapaaehtoisina rakenteina vapaaehtoisen RoundWoodSalesRows rakenteen rinnalle OperationsRows ja LoggingsRows

 

OperationsRows rakenteen alle tulevat metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilastotiedot. MHMP-tilastotiedon työlajit luokitellaan ensimmäiseen versioon Marja-Liisan ylläpitämän excel-tiedoston vihreällä korostetuista työlajeista.

 

LoggingsRows elementin alle tulevien tietojen alustava luonnostelu jäi edellisen valmistelutyöryhmän jälkeen Luken tehtäväksi.

 

Työpajassa sovittiin, että Outi kirjoittaa ja julkaisee skeeman ensimmäisen version.

 

Tässä kokouksessa sovittiin, että Outi poistaa istutukseen sisällytettävät työlajit ja lisää istutuksen selitteisiin puulajeille termin istutuksesta esim. ”Männyn istutus”. Lisätään omistajaryhmä julkisyhteisö. Operation type vapaaehtoiseksi kuten myös muu luokittelija vapaaehtoiseksi. OperationSpecification eli työlajin tarkenne koodisto on tarkistettava ja korjattava.

 

Kauppatapa PurchaseModeCode on lisättävä LoggingsRows elementtiin.

 

Todettiin, että todennäköisesti skeeman avulla kerätään vuoden 2015 tiedot vuoden 2016 alussa.

 

Todettiin, että Lukella on luettelo skeemaluonnokseen tarvittavista muutoksista

 

Sovittiin, että Luke toimittaa em. luettelon Arille lähiaikoina.

 

Sovittiin, että tilastotietojen keruun periaatteista ja tekniikasta keskustellaan työpajassa, joka sovittiin pidettäväksi Lyncin välityksellä 24.3.2015 klo 13-15.

 

SMK ja Luke pyytävät Lync-työpajaan Valmistelutyöryhmän jäsenten lisäksi asiaan liittyviä päätöksentekijöitä.

 

 

6. Hyväksyttyjen skeemojen päivitystarpeiden käsittely

 

Aiemmin on sovittu, että olemassa olevien skeemojen päivitykset pyritään tekemään siten, että lisättävät rakenteet lisätään vapaaehtoisina rakenteina ja koodistoja päivitetään siten, että lisätään uusia koodeja.

 

On sovittu, että Bitcomp ylläpitää sanomakohtaisia muutoshistoriadokumentteja, jotka julkaistaan standardien julkaisusivuston versionhallintataulukossa http://www.bitcomp.fi/metsatietostandardit/ kunkin sanomaversion kohdalla.

 

Sovittiin, että jatkossa muutokset luokitellaan seuraavasti 1=luonnostelma, 2=sovitaan vietäväksi työversion dokumentaatioon, 3=todetaan toteutetuksi dokumentaatioon, 4=esitetään virallistettavaksi. Näin päivitysten välittyminen dokumentaatioon tulee seurattua.

 

Päivitystarpeet 22.9.2014 virallistamisen jälkeen.

 

a) MKI-teemakokouksessa 20.10.2014 todettiin, että metsävaratiedon standardin (MV 1.5) skeeman nykyisessä toteutuksessa oli tehty tarpeeton muutos kiinteistön omistajatietoja lisättäessä, joka esti taaksepäin yhteensopivuuden. Sovittiin, että Bitcomp korjaa asian skeeman julkaisua päivittämällä. Tämä aiheuttaa muutoksen myös MKI-skeeman työversioon, joka myös toteutetaan. Aiemmin on todettu, että tämä on toteutettu.

 

b) MKI-teemakokouksessa 20.10.2014 todettiin, että GML-skeemojen lisääminen metsävarastandardin sisälle lienee syytä toteuttaa seuraavaan versioon. Sovittiin, että työversioon toteutetaan tämä muutos, jonka avulla gml-skeemoja voi käyttää paikallisesti. Aiemmin on todettu, että tämä työversiopäivitys tehtäneen vuoden 2015 alussa. Nyt todettiin, että asia voinee odottaa vähintäänkin helmikuulle.

 

c)Uuden Kemera-lain myötä käyttöön on tulossa termi ”taimikon varhaishoito”. SilvicultureTypeType koodistossa ei ole tällaista selitettä. Keskusteltiin, voisiko olemassa olevan koodin selitteen ”605 = varhaisperkaus” muuttaa muotoon ”taimikon varhaishoito” vai pitäisikö ”taimikon varhaishoito” lisätä uutena koodina kuvaamaan niitä toimenpiteitä, joissa on tarkoitus tehdä lain tarkoittama ”taimikon varhaishoito”. Edellisessä kokouksessa todettiin, että ei tehdä asiaa koskevia päätöksiä vielä.

 

Aiemmin on sovittu, että lisätään taimikon varhaishoito Metsävaratiedon skeeman työversioon. Outi etsii seuraavan vapaan koodin 605=taimikon varhaisperkaus koodin vierestä.

 

Kesken valmistelutyöryhmän kokouksen Eeva Hiltunen lähetti sähköpostilla SMK:ssa havaittuja päivitystarpeita. Ari luki ääneen viestin, joka kuului seuraavasti:

 

”Metsätietostandardien koodistoon (KOOD_V6) ei ole määritelty poimintaluontoisia hakkuuta, kohtaan HabitatOPerations Type, joka koskee Metsälain 10a§ ja 10b§ kohtaa. Siinä määritellään sallitut toimenpiteet. Tämä on jäänyt huomioimatta koodistoa tehdessä. Tämä KOOD_V6 0n jo virallinen ei työversio, johon on viimeinen päivitys tehty 15.1.2015. Sen voi tarkistaa skeemasta.

 

Sama toistuu myös Metsänkäyttöilmoituksen standardissa (MKI_T), jossa on myös HabitatOperrations Type kohdasta puuttuu määritelmä/koodi poimintahakkuulle.

 

Onko jotain muita toimenpiteitä, joita ei mainita Metsälain 10§, mutta joista on olemassa valtioneuvoston antama asetus?

 

Sovittiin, että Ari perehtyy sähköpostiviestin asiaan ja käsittelyä jatketaan seuraavassa valmistelutyöryhmän kokouksessa.

 

SMK:n Juha Inkilän ja Esko Välimäen kanssa sovittiin, että 17.4.2015 ohjausryhmän mahdollisesti hyväksymät päivitykset metsävaratietojen standardiin otetaan SMK:n tietojärjestelmissä käyttöön kesäkuun puolivälin paikkeilla. Tarkka päivämäärä käyttöönotolle sovitaan myöhemmin, mutta ennen ohjausryhmän kokousta, jossa päätetään käyttöönottopäivämääräsuosituksesta.

 

7. Hilamuotoisen metsävaratiedon standardi.

 

SMK suunnittelee hilamuotoisen metsävaratiedon jakamista. On olemassa hilamuotoisen metsävaratiedon standardi ”HMV1.1”.

 

Keskusteltiin, voiko em. standardia hyödyntää jakamisessa vai tarvitaanko päivityksiä vaiko uudenlainen standardi?

 

Hilamuotoisen metsävaratiedon standardilla on yhtymäkohtia ForestBig data hankkeen kanssa. Origo ja hilat on tarkoitus ns. kiinnittää. 16 x 16 hila sopisi karttalehtien kanssa yhteen.

 

On todettu tarve sisällyttää runkolukusarjat hilalle. Olemassa oleva hilamuotoisen metsävaratiedon standardi sisältää runkolukusarjan. Edellisessä kokouksessa sovittiin, että Esko tutkii olemassa olevan runkolukusarjamäärittelyn hyödyntämismahdollisuuden.

 

Esko Välimäki totesi, että olemassa oleva standardi vaikuttaa käyttökelpoiselta, mutta vaatinee pieniä päivityksiä.

 

Esim. sitä pitää pohtia, kannattaako ositteiden esittämisessä jakson olla yläkäsitteenä kuten nyt.

 

Sovittiin, että konkreettisten päivitysesitysten käsittely aloitetaan kesän jälkeen.

 

 

8. Käännöstyöt.

 

Aiemmin on todettu että ruotsin ja englannin kielisten käännöstöiden tekemiseen on löytymässä resursseja siten, että käännöstöitä voitaisiin tehdä Tapiossa.

 

Edellisessä kokouksessa sovittiin, että standardien hyötykäyttäjät lähettävät Ari Kotiharjulle tiedon siitä, mitkä koodiselitteet tms. termit pitäisi kääntää ruotsin ja englannin kielelle.

 

Viittaus kieliversioiden käännöstöihin on selkeintä tehdä viittaamalla standardien dokumentaatioihin esim. tiettyjen  ForestEnumeratives koodistojen selitteisiin sekä muidenkin elementtien nimiin.

 

Aiemmin on sovittu, että Ari koostaa ja tarvittaessa priorisoi käännöstyöt sekä panee ne toimeksi.

 

StoraEnso, WoodForcen-projekti ja Silvadata ovat toimittaneet Tiedot käännöstarpeistaan.

 

Henkilövaihdokset Tapiossa ovat haitanneet käännöstyön etenemistä.

 

Todettiin, että aiemmin sovitusta aikataulusta, jonka mukaan käännöstyöt valmistuvat 1.5.2015, on tarkoitus pitää kiinni.

 

9. Muut asiat

 

Ei käsitelty muita asioita.

 

10. Seuraavat kokoukset

 

Tilastotietostandardin lync-työpaja erikseen kutsuttaville SMK:n ja Luken henkilöille 24.3.2015 klo 13-15.

 

Valmistelutyöryhmän yleiskokous 1.4.2015 klo 13-15

 

Valmistelutyöryhmän yleiskokous 13.4.2015 klo 13-15

 

(Erillisen ohjausryhmän kokous pe 17.4. klo 13)

 

____________________________________________

Metsätietoasiantuntija Ari Kotiharju
ari.kotiharju@tapio.fi, puh. 040 7415238.

Tapio
Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 HELSINKI
tapio@tapio.fi, puh. 0294 32 6000
www.tapio.fi
_____________________________________________