Puukaupan kauppavalmis/korjuuvalmis kohde -teemakokouksen 14.11.2016 muistio

Muistio: Puukauppastandardien teemakokous - kauppavalmis kohde, 14.11.2016 klo 14-16 online-kokous

Osallistujat: Janne Loikkanen Bitcomp, Rami Koivula Karttakeskus, Maarit Haavisto Metsä Group, Veijo Loponen Metsä Group, Heikki Eronen Metsäkeskus, Janne Uitamo Metsäkeskus, Markku Ekdahl MTK, Raita Säynäjoki Savcor, Tuomo Vuorenpää Savcor, Tuukka Tuomola Silvadata, Tuula Kuisma Stora Enso, Aku Mäkelä Suomen Puukauppa Oy, Risto Juntunen Suomen Puukauppa Oy

Tausta:

Suomen Puukauppa Oy:n taholta on esitetty voimakas tarve kauppavalmiin kohteen määrittelystä puukauppastandardeihin. Asiasta keskusteltiin alustavasti valmistelutyöryhmän  yleiskokouksessa 1.11.2016, ja sovittiin että pidetään asian tiimoilta teemakokous. 1.11. kokouksessa Tapion Kalle Vanhatalo kertoi, että myös Tapiossa ollaan ensi vuoden alusta alkaen käymässä käsiksi kauppavalmiiseen kohteeseen.

Tässä kokouksessa 14.11. keskusteltiin yleisesti kauppavalmiista kohteesta (mm. terminologiasta ja tiedon kuvaamisen tasoista) ja sovittiin asian edistämisen jatkotoimenpiteistä.

Käsittely:

Heikki Eronen kertoi kokouksen järjestämisen taustoja, ja kehotti osallistujia tuomaan vapaamuotoisesti esille ajatuksiaan kauppavalmiista kohteesta.

Aku Mäkelä taustoitti Suomen Puukauppa Oy:n tarvetta saada kauppavalmis kohde kuvatuksi metsätietostandardiin ja myöskin alan käytännöksi ja termiksi yleisemminkin.

Kokouksen alkuvaiheessa Markku Ekdahl kiinnitti huomiota käsitteistöön: termit "kauppavalmis" ja "korjuuvalmis" eivät kuvaa samaa asiaa, ja tässä haetaan käsitettä joka kuvaa työmaan operaatiokelpoisuutta. "Leimikko" taas on käsitteenä hankala, sillä kauppaa voidaan käydä myös muista kuin hakkuukohteista (metsänhoitokohteet). Käsitteistöstä keskusteltiin myöhemmin kokouksessa lisää, ja todettiin että käsitteistö ei ole tärkeää tässä vaiheessa työtä, kunhan kaikille on selvää että puhutaan työmaasta, joka on valmis toimenpiteen toteuttamista varten. Todettiin, että kauppavalmis kohde voi olla sekä hakkuutyömaa että metsänhoitotyömaa, ja näille tulee todennäköisesti olemaan erilaiset toimenpidevalmiutta kuvaavat tarpeet. Kuitenkin molemmat (kaikki) tarpeet täytyy saada mahdutettua yhden termin alle.  Kokouksessa esitettyjä ehdotuksia käsitteeksi olivat mm. "toimenpidevalmis kohde", "toimenpidevalmis työmaa" ja "operaatiovalmis työmaa".

Kokouksen alussa kerrottiin myös juuri alkamaisillaan olevasta Tapion hankkeesta, jossa kehitetään "toimenpidevalmiin kohteen" käsitettä. Risto Juntunen kertoi, että Tapiossa työ on alkamassa jo mahdollisesti tämän vuoden aikana. Todettiin, että "toimenpidevalmiin kohteen" kehitystyön standardointipuolella tulee kulkea yhtä matkaa Tapion hankkeen kanssa.

Janne Loikkanen esitteli Suomen Puukauppa Oy:n lokakuun puolella standardoinnin projektiryhmälle toimittamaa hahmotelmaa "toimenpidevalmiista kohteesta". Hahmotelma on löydettävissä standardoinnin julkaisusivustolta löytyvästä dokumentista https://extra.bitcomp.fi//metsastandardidata/sanomaryhmat/puukauppaJaMetsanhoito/muutosesitykset/PuukaupanJaMetsanhoidonSanomakokonaisuudenMuutostarpeita_20161114.pdf sivuilta 7-9.

Loikkasen esityksen jälkeen käytiin keskustelua mm. tiedon kuvaamisen tasoista: kuvataanko tietoa kuviotasolla vai työmaatasolla, miten kuviotieto linkittyy "toimenpidevalmiiseen kohteeseen" vai linkittyykö. Janne Loikkanen totesi, että esiteltyä runkoa ei vielä ole sidottu standardiin mitenkään, eikä asiaan liittyviä tietohierarkioita ole luotu, joten tieto voidaan kuvata myöhemmin yhdessä sovittavalla tavalla.

Tuomo Vuorenpää pohti, että esim. MKI:n, varastopaikan ja sertifiointitiedon tulisi olla pakollisia elementtejä "toimenpidevalmiissa kohteessa". Hän nosti esiin myös kysymyksen puumäärien sisällyttämisestä toimenpidevalmiiseen kohteeseen - tulevatko puustotiedot kuviotiedoista, varastopaikan tiedoista vaiko mistä? Janne Loikkanen totesi, että puumäärät voidaan esittää joko kuvioittain, työmaatasolla tai molemmissa, asian määrittämiseksi tarvitaan jatkokeskustelua.

Rami Koivula totesi, että jos "toimenpidevalmiilla kohteella" jokin asia merkitään tehdyksi (esim. ennakkoraivaus), tulisi merkinnän koskettaa koko kohdetta, ei vain joitakin kuvioita. Loikkanen pohti, että esim. ennakkoraivauksen tapauksessa on järkevintä ottaa joka kuviolla kantaa siihen, onko ennakkoraivaus tehty vaiko ei.

Maarit Haavisto kommentoi, että erilaisia aikaleimoja (milloin joku on saatu/merkitty valmiiksi) tarvitaan yleisesti enemmän. Janne Loikkanen sanoi huomion olevan erittäin olennainen. Lisäksi keskusteluun nousi kysymys siitä, kuinka geometriatiedot liikkuvat eri toimenpidevalmiin kohteen osa-alueissa, ja tähän vastauksena Loikkanen esitteli lyhyesti mihin osa-alueisiin liittyy paikkatietoa.

Kokouksen lopuksi sovittiin jatkotoimenpiteinä, että Heikki Eronen ja Risto Juntunen ovat yhteydessä Tapioon ja selvittävät, mikä on Tapion hankkeen aikataulu. Suomen Puukauppa Oy toivoo, että työversio toimenpidevalmiista kohteesta löytyisi standardista jo tammikuussa. Toimenpidevalmiiseen kohteeseen palataan viimeistään valmistelutyöryhmän yleiskokouksessa 8. joulukuuta, ellei Tapion hankkeen edistyminen tai jokin muu syy tuo tarvetta uudelle teemakokoukselle jo aiemmin. Tällaisista teemakokouksista tiedotetaan valmistelutyöryhmän sähköpostilistalla.