Mm. Kemeran sähköisiä sanomia hahmoteltiin valmistelutyöryhmässä

Muistio: Metsätietojen standardoinnin valmistelutyöryhmän etäkokous 14.1.2015 klo 13-15

Osanottajat: Ari Kotiharju Tapio, Outi Niemi Bitcomp, Mikko Kiviniemi F-palan, Jyrki Vainio Fifth Element,Youssef el-Khouri Luke, Mika Galkin Luke, Marja-Liisa Juntunen Luke, Juha Leskinen Stora Enso, Tiia Otava Stora Enso, Tuula Kuisma Stora Enso, Jouni Niemimaa Stora Enso, Tarmo Pietilä Metsä Group, Arvi Yli-Suvanto, Arto Ylikotila Savcor ja Eeva Hiltunen SMK

Asiat:

1. Wood Force –projektissa valmistellut skeemojen ja koodistojen päivitykset

Bitcomp on päivittänyt kaikki viime vuonna sovitut muutokset 22.12.2014 julkaisusivustolle http://www.bitcomp.fi/metsatietostandardit/  .

Aiemmin on sovittu, että sovelluskehityksen aikana tulevat päivitykset käydään läpi valmistelutyöryhmässä ja päivitetään dokumentaatioihin.

 

Uuden Kemera-lain myötä laajaan käyttöön on tulossa termi ”taimikon varhaishoito”.

 

Sovittiin, että Kemera-standardien toteutuksen yhteydessä luodaan koodisto kemeralain työlajeille, joista yksi on taimikon varhaishoito.

 

Wood Force -projekti miettii, miten tuo koodisto sisällytetään puunkorjuun ja metsänhoidon toiminnanohjauksen standardeihin.

 

2. Metsäkäyttöilmoituksen standardointi

 

Viimeisimmät versiot metsänkäyttöilmoitus MKI_T ja palautesanomat MKIP_T löytyvät metsätietostandardien julkaisusivustolta http://www.bitcomp.fi/metsatietostandardit/ . Aiemmissa kokouksissa on todettu, että MKI-sanoma ja palautesanomat ovat periaatteessa valmiita. Aiemmin on todettu, että todennäköisesti skeema esitetään hyväksyttäväksi ohjausryhmän vuoden 2015 ensimmäisessä kokouksessa. Skeema otetaan SMK:n Eeva Hiltusen joulukuussa 2014 antaman arvion mukaan tuotantokäyttöön syksyllä 2015.

 

Edellisessä kokouksessa todettiin, että metsänkäyttöilmoituksessa on lakisääteisesti ilmoitettava metsänomistajan nimi. Muista skeemoista periytyy MKI-skeemaan rakenne, jossa voi ilmoittaa nimen kahdessa vaihtoehtoisessa muodossa. Vaihtoehdot ovat etu- ja sukunimen ilmoittaminen peräkkäin samassa kentässä tai kahdessa erillisessä kentässä. Tuolloin todettiin, että tuntuisi selkeimmältä, että MKI-skeemasta poistettaisiin ensimmäinen vaihtoehto, jolloin etu- ja sukunimi kävisivät ilmi yksiselitteisesti.

 

Edellisessä kokouksessa oli sovittu, että poistetaan mki-skeemasta mahdollisuus kirjoittaa henkilön etu- ja sukunimi samaan WholeName-kenttään.

 

Välittömästi tuon kokouksen jälkeen saatiin palautetta, että näin ei tulisi tehdä.

 

Pitkän keskustelun jälkeen metsänkäyttöilmoitukset vastaanottavan Kanto-järjestelmän sovellusvastaavan Eeva Hiltusen kannanoton pohjalta sovittiin, että ainakin toistaiseksi ns. WholeName-kenttä säilytetään työversiossa.

 

3. Kemera-tukiin liittyvät standardit

 

Kemera-lain muutokseen liittyen toteutetaan Kemera –tukien sähköiseen asiointiin tarvittavien tietojen standardointi.

 

Aiemmin on todettu, että todennäköisesti käytetään samaa tai samankaltaista metsäkeskusrunkoviestiä kuin MKI-sanomissakin.

 

Lisäksi asiaan vaikuttaa se, että Kemera-lakia täydentävät asetukset eivät vielä ole lopullisessa muodossaan.

 

Edellisessä valmistelutyöryhmän kokouksessa 8.12.2014 Eeva Hiltunen kertoi SMK:n linjauksista. Ensivaiheessa pitäisi mahdollistaa ainakin nuorenmetsänhoidon, taimikon varhaishoidon ja juurikäävän torjunnan sähköinen asiointi.

 

14.1.2015 järjestettiin teemakokous, jossa keskusteltiin Kemeran sähköisen haun prosessista ja siinä tarvittavista sanomista. Em. kokouksen keskustelujen pohjalta prosessi ja sanomat on tiivistetty sekä jalostettu seuraavanlaisiksi:

 

  1. Hakemus ennen toimenpiteen aloittamista

     

    Lain 22 § mukaan ”Hakemukseen on sisällytettävä hankkeen kuvaus, sijainti, arvioitu alkamis- ja päättymisajankohta ja hankkeen toteuttamiseksi tarvittavan tuen määrä. Hakemukseen on liitettävä toteuttamissuunnitelma, jos se on tuen myöntämisen edellytyksenä 9 §:n mukaan.”

     

    Teemakokouksessa todettiin, että niille tiedoille, joiden osalta hakemukselle asetetut vaatimukset ovat kaikilla työlajeilla identtiset, on todennäköisesti syytä tehdä yhteinen elementti, jossa työlajin osoittava koodi vaihtelee työlajeittain.

     

    Vaikka samaa metsäkeskussanoman runkoviestiä voisi käyttää MKI:n ja Kemera-hakemuksen lähettämiseen, niin vielä ei ole otettu kantaa siihen, voiko samassa viestissä lähettää sekä MKI:n ja Kemerahakemuksen ja voiko samalla lähettää useiden eri työlajien hakemuksia. Metsäkeskus joutuu joka tapauksessa tekemään erilliset päätökset työlajeittain, vaikka yhteen hakemussanomaan olisi liitettynä useiden työlajien hakemusrakenteet.

     

    Sijaintitietojen ilmoittamisella tarkoitettaneen pinta-alaperusteisissa hankkeissa käsittelyalueiden/kuvioiden paikkatietoja, joiden perusteella voi määrittää pinta-alan, jota ilman tuen määrääkään ei voi pinta-alaperusteisilla hankkeilla laskea. Lain hakemukselta edellyttämä ”hankkeen toteuttamiseksi tarvittavan tuen määrä” on yksinkertaisinta toteuttaa yhtenä euromääräisenä lukuna. Sähköisen hakemuksen luova järjestelmä voi laskea pinta-alaperusteisissa työlajeissa hankkeen tukimäärän sijaintitietojen perusteella. Samoin metsäkeskus voi tehdä oman laskelmansa sijaintitietojen perusteella.

 

Hakemuksen sijaintitietojen ilmoittamiseen on syytä antaa 2 vaihtoehtoa. Sijaintitiedot voisi antaa hakemukseen sisältyvinä erillisinä kuviotietoina toteutusilmoituksen tapaan tai ne voisi antaa viittaamalla metsänkäyttöilmoituksen käsittelyalueisiin ja kuvioihin. Viittauksen tekninen toteuttaminen vaatii vielä miettimistä. (Ehkä mki-viittausvaihtoehto voitaisiin mahdollistaa vain niissä tapauksissa, joissa mki tehdään yhtaikaa tai ennen hakemuksen jättämistä.) Niissä työlajeissa, jossa edellytetään toteuttamissuunnitelmaa, tarkimmat sijaintitiedot ilmoitetaan suunnitelmassa.

 

Lain edellyttämät ”arvioitu alkamis- ja päättymisajankohta” lienevät selkeintä ilmoittaa sähköisesti siten, että hakemussanomaan voi kirjoittaa yhden arvioidun alkamispäivämäärän ja yhden päättymispäivämäärän.

 

  1. < >
    Palauteviesti hakemukseen

     

    Metsäkeskus lähettää palauteviestin eli kuittaussanoman tai virheilmoituksen hakemuksen ja mahdollisen suunnitelman vastaanottamisesta. Tarvittaessa hakemuksen lähettäjä korjaa hakemustaan tai suunnitelmaansa ja lähettää ne uudelleen, kunnes SMK:n vastaanottorajapinta lähettää palautesanoman hakemuksen virheettömästä vastaanottamisesta.

     

    Todennäköisesti voidaan käyttää täydennettynä samaa palauteviesti-skeemaa kuin MKI-standardissa.

 

  1. < >
    Toimenpiteen jälkeen hakija lähettää toteutusilmoituksen.

     

    Tässä sanomassa voidaan hyödyntää paljon nykyisen sähköisen toteutusilmoituksen rakenteita, mutta pitää käyttää metsätietostandardien nimeämiskäytäntöjä.

     

    Tähän on sisällytettävä rahoituspäätöksen numero.

 

  1. Metsäkeskus lähettää palauteviestin eli kuittaussanoman tai virheilmoituksen hakemuksen toteutusilmoituksen vastaanottamisesta. Tarvittaessa toteutusilmoituksen lähettäjä korjaa toteutusilmoitustaan ja lähettää sen uudelleen, kunnes SMK:n vastaanottorajapinta lähettää palautesanoman toteutusilmoituksen virheettömästä vastaanottamisesta.

     

  2. Metsäkeskus toimittaa päätöksen hakijalle. Teemakokouksessa todettiin, että päätöksellekin olisi syytä tehdä xml-sanoma, vaikka perinteisiä paperisiakin päätöksiä joudutaan käyttämään.

     

Teemakokouksessa on sovittu, että Ari ja Bitcomp aloittavat xml-skeemojen luonnostelun seuraavan viikon alussa.

 

Teemakokouksessa on sovittu, että Tapio, Bitcomp ja Metsäkeskus järjestävät työpajan 23.1.2015 klo 9.30-11.00, johon Ari Kotiharju lähettää kutsun Varpu Voipiolle, Juha Inkilälle, Outi Niemelle ja Juha Huuskoselle.

 

Todettiin jälleen, että SMK:n asiaan liittyvän tietojärjestelmäprojektin etenemisen vuoksi on syytä tehdä työt mahdollisimman nopealla aikataululla.

 

Todettiin, että standardien kehittämistä jatketaan teemakokouksessa kaavaillulla tavalla.

 

4. Päivityssanomien jatkokehitys

 

Aiemmin on todettu, että tarvitaan erilaisia päivityssanomia erilaisiin tarkoituksiin. Aiemmin valmistelutyöryhmässä on suunniteltu 2 erilaista päivityssanomaa. Myös Wood Force –projektin kanssa kehitettävät sanomat sisältävät erilaisten tietojen päivittämiseen tarkoitettuja elementtejä.

 

Janne Loikkanen on tehnyt julkaisusivuille esityksen http://bitcomp.fi/metsastandardi_ehdotus/EsitysMetsavaratietojenPaivityssanomastaSisallytettynaMetsakeskussanomaan.png siitä, miten nykyiseen metsävaratietosanomaan pohjautuva päivityssanoma voisi olla Metsäkeskuksen tiedonsiirtopalveluun lähetettävä metsänkäyttöilmoitukselle vaihtoehtoinen sanoma.

 

Aiemmin on todettu, että olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa nykyistä metsävarasanomaa rakenteeltaan vastaava päivityssanoma, jossa mahdollisimman monet tiedot olisivat vapaaehtoisia. Avaintiedot voitaisiin päivityssanomassa kerätä omaksi rakenteekseen. Avaintietoja päivityssanomassa voisivat olla id, aluegeometria ja kuvion numero. Päivityssanomaa ja varsinasta metsävarasanomaa (MV x.x) päivitettäisiin aina yhtaikaa siten, että toiseen tehtävät muutokset toteutettaisiin myös toiseen.

 

Standardien julkaisusivustolta löytyy kuvaesitys päivityssanomasta. Aiemmin on keskusteltu, että samankaltainen rakenne voitaisiin ottaa käyttöön myös metsävarastandardissa MV x.x. Tämä kuitenkin tekisi siitä taaksepäin yhteen sopimattoman.

 

Todennäköisesti SMK:n metsävaratietoja päivittävät sanomat olisi tarkoituksenmukaisinta välittää saman rajapinnan kautta, mitä nyt käytetään mki-sanomien toimittamiseen.

 

Aiemmin on todettu, että päivityssanomalla on liittymäkotia Kemeran toteutusilmoitukseen. Tämän vuoksi sen kehittäminen kannattaa tehdä rinnan Kemera-standardien kanssa. Todettiin, että päivityssanomien kehittäminen ei kuitenkaan saisi hidastaa Kemera-sanomien kehittämistä.

 

Todettiin, että tämän asian käsittelyn kannalta keskeiset henkilöt Esko Välimäki ja Juha Inkilä eivät ole paikalla, joten asian käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa.

 

5. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilastostandardi

 

Aiemmin on todettu, että voidaan noudattaa seuraavia lähtökohtia.

 

1)     Jo valmiissa puukaupan hinta- ja määrätilastojen standardissa olevat aluejakorakenteet sopinevat myös metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilastostandardin lähtökohdaksi. Tilastojen julkaisun aluejako on vielä harkinnassa, mutta kuntatieto tarvittaneen kerättävään tietoon.

2)     Tilastointitarkoituksissa työlajijaottelu tulee olemaan metsätietostandardeja karkeampi. Tämän vuoksi on varauduttava luokittelemaan ja yhdistelemään metsätietostandardien työlajeja karkeampiin työlajiluokkiin, jotka toimivat tilastoinnin työlajeina.

3)     Mittayksiköihin liittyen suurin osa tiedoista kerätään hehtaareina, mutta tiedot ojituksista sekä metsäteiden rakennus ja perusparannus kerätään metreinä.

4)     Kustannustietoja tulee kahdella tavalla: yhdistyskentästä yksikkökustannukset, teollisuuden omista metsistä sekä yksikkö- että kokonaiskustannukset (kokonaiskustannukset helpompi tuottaa raporteista), Metsähallitukselta yksikkökustannuksia, mutta teistä kokonaiskustannukset. Teollisuudelta ei tule kustannustietoja niiden yksityismetsissä tekemistä suoritteita, mutta jatkossa tietoja tarvitaan, koska se on ehto yhdistyskentän tietojen saannille.

 

Metsänhoitotilaston yhteydessä on kerätty tiedot hakkuualoista hakkuutavoittain. Yksityismetsien tiedot on saatu ja saataneen tulevaisuudessakin metsänkäyttöilmoituksista (ovat siis aikeita). Teollisuus ja Metsähallitus ovat antaneet omista metsistään toteutuneiden hakkuiden tiedot.

 

Sidosryhmät kokoontuivat 29.9.2014 käsittelemään asiaa Melan johdolla ja tuon palaverin lopputuloksena on päivitetty kerättävien tietojen Excel-taulukko, jota on käsitelty aiemmin valmistelutyöryhmässä ja joka toimii työlajijaottelun pohjana.

 

Aiemmin on todettu, että tarkoituksenmukaisin tapa edetä olisi täydentää nykyistä puukaupan hinta- ja määrätilastojen standardia siten, että siihen otettaisiin myös MHMP-tilastoinnin ja hakkuutapojen pinta-alojen tilastoinnin tiedot. Samalla lisätään maakunta yhdeksi aluevaihtoehdoksi

 

Ari Kotiharju, Janne Loikkanen, Outi Niemi, Mika Galkin, Marja-Liisa Juntunen ja Lasse Lahtinen pitivät 12.11.2014 klo 13 Lync-palaverin, jossa valmisteltiin xml-luonnostelma uudesta metsätilastostandardista. Luonnostelmaa on päivitetty tämän jälkeen em. työryhmän sähköpostikokouksena.

 

Bitcomp on julkaissut luonnostelman julkaisusivustolla http://www.bitcomp.fi/metsatietostandardit/ . (Uutta sivulla kohta nro 23.) Viimeisimpänä on lisätty omistajaryhmä-luokittelu, jonka on tarkoitus olla pakollinen ilmoitettava tieto.

 

Asiakohdan käsittelyn aluksi Marja-Liisa Juntunen kertoi siitä, kuinka uusi laki ruoka- ja luonnonvaratilastoista velvoittaa elinkeinonharjoittajat ilmoittamaan tiedot tilastoviranomaiselle. Lukessa on alustavasti kaavailtu, että tilastotiedot ilmoittaisi se elinkeinonharjoittaja, joka on laskuttanut MHMP-työt.

 

Keskusteltiin aiemminkin esillä olleesta asiasta, että tilastostandardisanomien lähettäminen tilastoviranomaiselle voisi monien toimijoiden kannalta olla tarkoituksenmukaisinta toteuttaa SMK:n tiedonsiirtopalvelun rajapinnan kautta siten, että SMK teknisesti välittäisi toimijan itsensä muodostaman tilastotietosanoman Luken rajapintaan. Tämä vähentäisi kaikkien osapuolten kustannuksia, sillä toimijoilla on jo käytössään rapapinta SMK:n tiedonsiirtopalveluun ja SMK todennäköisesti joka tapauksessa rakentaa tilastotiedonsiirron Luken rajapintaan. Tapio on MMM:n kanssa sopinut selvittävänsä päätöksentekijöiltä tämän vaihtoehdon toteuttamismahdollisuuden. Tietysti yksittäiset toimijat voivat halutessaan asioida suoraan Luken rajapinnan kanssa, mutta ylimääräisten rajapintayhteyksien rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuu luonnollisesti kustannuksia. Ari Kotiharju selvittää asiaa Luken ja SMK:n päätöksentekijöiden kanssa.

 

 

Sovittiin, että Bitcomp pyrkii täsmentämään luonnostelmaan tilastotyölajit Luken Marja-Liisa Juntusen laatiman Excel-tiedoston pohjalta. Keskusteltiin omistajaryhmäluokituksesta, mutta ei tässä vaiheessa tehty muutoksia siihen.

 

Sovittiin, että Luken, Bitcompin ja Tapion edustajien kesken pidetään tilastostandardin kehittämiseksi työpaja 27.1.2015 klo 13, jonka Ari kutsuu koolle.

 

6. Hyväksyttyjen skeemojen päivitystarpeiden käsittely

 

Aiemmin on sovittu, että olemassa olevien skeemojen päivitykset pyritään tekemään siten, että lisättävät rakenteet lisätään vapaaehtoisina rakenteina ja koodistoja päivitetään siten, että lisätään uusia koodeja.

 

On sovittu, että Bitcomp ylläpitää sanomakohtaisia muutoshistoriadokumentteja, jotka julkaistaan standardien julkaisusivuston versionhallintataulukossa http://www.bitcomp.fi/metsatietostandardit/ kunkin sanomaversion kohdalla.

 

Sovittiin, että jatkossa muutokset luokitellaan seuraavasti 1=luonnostelma, 2=sovitaan vietäväksi työversion dokumentaatioon, 3=todetaan toteutetuksi dokumentaatioon, 4=esitetään virallistettavaksi. Näin päivitysten välittyminen dokumentaatioon tulee seurattua.

 

Päivitystarpeet 22.9.2014 virallistamisen jälkeen.

 

a) MKI-teemakokouksessa 20.10.2014 todettiin, että metsävaratiedon standardin (MV 1.5) skeeman nykyisessä toteutuksessa oli tehty tarpeeton muutos kiinteistön omistajatietoja lisättäessä, joka esti taaksepäin yhteensopivuuden. Sovittiin, että Bitcomp korjaa asian skeeman julkaisua päivittämällä. Tämä aiheuttaa muutoksen myös MKI-skeeman työversioon, joka myös toteutetaan. Aiemmin on todettu, että tämä on toteutettu.

 

b) MKI-teemakokouksessa 20.10.2014 todettiin, että GML-skeemojen lisääminen metsävarastandardin sisälle lienee syytä toteuttaa seuraavaan versioon. Sovittiin, että työversioon toteutetaan tämä muutos, jonka avulla gml-skeemoja voi käyttää paikallisesti. Aiemmin on todettu, että tämä työversiopäivitys tehtäneen vuoden 2015 alussa. Nyt todettiin, että asia voinee odottaa vähintäänkin helmikuulle.

 

Uuden Kemera-lain myötä käyttöön on tulossa termi ”taimikon varhaishoito”. SilvicultureTypeType koodistossa ei ole tällaista selitettä. Keskusteltiin, voisiko olemassa olevan koodin selitteen ”605 = varhaisperkaus” muuttaa muotoon ”taimikon varhaishoito” vai pitäisikö ”taimikon varhaishoito” lisätä uutena koodina kuvaamaan niitä toimenpiteitä, joissa on tarkoitus tehdä lain tarkoittama ”taimikon varhaishoito”. Todettiin, että ei tehdä asiaa koskevia päätöksiä vielä.

 

 

Todettiin, ettei tiedossa ole muita päivitystarpeita.

 

7. Standardointityötä helpottavat sovellukset

 

Edellisessä kokouksessa todettiin, että on tuotu esiin tarve työkalulle, joka kirjoittaisi koodistot tekstimuotoon. Lisäksi on tuotu tarve työkalulle, jolla koodistolisäyksiä voi ehdottaa julkaisusivuston kautta. Tuolloin sovittiin, että Janne Loikkanen selvittää tällaisten työkalujen toteutuksen vaatimat resurssimäärät. Tämän jälkeen on noussut esiin ajatus siitä, että työkalun kautta voisi ehdottaa myös selitteille kieliversiota. Näin käännöstyötäkin voisi tehdä ainakin osittain yhteisöllisenä talkootyönä.

 

Edellisessä kokouksessa Janne Loikkanen esitteli työkalun Excel-luonnostelmaa. Tuolloin sovittiin, että Janne toimittaa resurssiarvion Arille aamupäivällä 4.12.2014. Asiaa on käsitelty ohjausryhmässä 8.12.2014. Ohjausryhmä edellytti, että tällaiseen työhön tarvittaisiin erillinen rahoitus, eikä sitä ole nyt näköpiirissä.

 

Todettiin, ettei tämä aiheuta näillä näkymin jatkotoimenpiteitä.

 

8. Käännöstyöt.

 

Näyttää siltä, että ruotsin ja englannin kielisten käännöstöiden tekemiseen on löytymässä resursseja siten, että käännöstöitä voitaisiin tehdä Tapiossa.

 

Asialistalla todettiin, että pitäisi sopia siitä, mitkä koodistoselitteet ja muut termit on syytä ensisijaisesti kääntää ja millä aikataululla?

 

Sovittiin, että standardien hyötykäyttäjät lähettävät Ari Kotiharjulle tiedon siitä, mitkä koodiselitteet tms. termit pitäisi kääntää ruotsin ja englannin kielelle.

 

Viittaus kieliversioiden käännöstöihin on selkeintä tehdä viittaamalla standardien dokumentaatioihin esim. tiettyjen  ForestEnumeratives koodistojen selitteisiin.

 

Ari koostaa ja tarvittaessa priorisoi käännöstyöt ja panee ne toimeksi Tapiossa.

 

Käännösten valmistuttua ne täydennetään standardien dokumentaatioihin.

 

9. Muut asiat

 

Ei käsitelty muita asioita.

 

10. Seuraavat kokoukset

 

Valmistelutyöryhmän yleiskokous 9.2.2015 klo 13.