Kemera-standardien teemakokouksen muistio

Muistio: Kemera-standardien teemakokous 5.6.2015 klo 8.30-10.35

 

Osanottajat: Ari Kotiharju Tapio, Juha Parkkonen UPM, Miika Salo Karttakeskus, Rami Koivula Karttakeskus, Varpu Voipio SMK, Esko Välimäki SMK, Janne Uitamo SMK, Outi Niemi Bitcomp ja Vesa Koskinen Bitcomp.

 

Asiat:

 

1. Kemera-tukiin liittyvät standardit

 

 

Kemera-standardien työversiot on toteutettu Julkaisusivuston versionhallinnan taulukkoon http://www.bitcomp.fi/metsatietostandardit/#VersionTable .

Toteutuksessa kemera-skeemojen versiotunnuksen kirjainkoodi alkaa kirjaimilla KMR…

 

Valmistelutyöryhmän kokouksessa 8.12.2014 Eeva Hiltunen kertoi SMK:n linjauksista. Ensivaiheessa pitäisi mahdollistaa ainakin nuorenmetsänhoidon, taimikon varhaishoidon ja juurikäävän torjunnan sähköinen asiointi.

 

Toukokuussa 2015 Kemera-lakiin liittyvät asetukset saivat lopullisen muotonsa. Tämä aiheutti muutostarpeita aiemmin valmisteltuihin Kemera-standardeihin.

 

Suomen metsäkeskus on koonnut sivuilleen kattavan tietopaketin uuden Kemera-lain toimeenpanon aikatauluista http://www.metsakeskus.fi/kemera-uudistus#.VW_wLlIw_cs . Tuolta sivulta löytyvät myös asiaan liittyvät säädökset. SMK on valmistellut ja valmistelee parhaillaan Kemera-lakiin liittyviä paperilomakkeita, joista osa on jo julkaistu em. sivulla.

 

Tarkoituksenmukaiselta toimintatavalta tuntuisi se, että lain toimeenpanosta vastaavana viranomaisena SMK valmistelee ensin paperilomakkeet ja niiden pohjalta mietitään, mitä päivityksiä standardien työversioihin tarvitaan.

 

Valmistelutyöryhmän yleiskokouksessa 28.5.2015 sovittiin, että ennen tätä 5.6.2015 järjestettävää teemakokousta asioita kootaan Metsätietojen standardoinnin esittelysivuston http://metsatietostandardit.wm.fi/ ”Ajankohtaista”-osioon, joka mahdollistaa myös esitysten kommentoinnin. Tuota tekstiä oli mahdollisuus kommentoida Ajankohtaista-osion kommenttikentissä tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen ari.kotiharju@tapio.fi .

 

Janne Uitamo kommentoi sähköpostitse em. sivuilta löytyvää esitystä. Jannen kommentteja hyödyntäen oli ennen kokousta päivitetty sanomiin liittyviä tietotarpeita.

 

Seuraavaan on lueteltu sähköisen asioinnin prosessiin tarvittavat sanomat.

 

  1. Hakemus ennen toimenpiteen aloittamista KMRHA_T-skeema

     

    Lain 22 § mukaan ”Hakemukseen on sisällytettävä hankkeen kuvaus, sijainti, arvioitu alkamis- ja päättymisajankohta ja hankkeen toteuttamiseksi tarvittavan tuen määrä. Hakemukseen on liitettävä toteuttamissuunnitelma, jos se on tuen myöntämisen edellytyksenä 9 §:n mukaan.”. Hakemukseen on syytä sisällyttää mm. tieto siitä, haluaako hakija asian käsittelyyn liittyvät päätökset vain sähköisinä. Lisäksi on ajateltu tarvittavan mm. hakijan sähköiselle hakemukselle antama viite ”FinancingActApplicationReference”, jonka maksimipituudeksi on sovittu 50 merkkiä.

     

    Aiemmin on sovittu, että hakemukseen tulee luettelo tuen saajista ja tuen saajan tietoihin on syytä lisätä tieto siitä, onko kyseessä yhteyshenkilönä toimiva tuen saaja. (Maksuosuutta ja tilinumeroa ei tule hakemukseen)

     

Tuensaajaan ja yhteystietoon liittyviä asioita Janne Uitamo on kommentoinut talvella 2015 seuraavasti: ”Avustaja on siis henkilö, joka avustaa hakijaa hakemuksen tekemisessä. Asiamies toimii saamansa valtuutuksen rajoissa kuin hakija: hän voi hakea tukea laissa tarkoitetun tuensaajan puolesta ja vastaanottaa maksun. Yhteyshenkilönä toimiva tuensaaja tarkoittanee hallintolain 16 §:n mukaista yhteystietoa; ” … asiakirjassa on mainittava lähettäjän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi.” Yhteystietona voidaan ilmoittaa tuensaajan yhteystietojen sijasta myös ulkopuolisen asiamiehen yhteystiedot. Tuensaaja voi myös toimia asiamiehenä muilta tuensaajilta saamansa valtuutuksen perusteella; hänen mahdollinen asemansa asiamiehenä ei kuitenkaan käy ilmi pelkästään ilmoitetun yhteystiedon perusteella.

 

Hakemuksessa ilmoitettavalla hallintolain mukaisella yhteystiedolla on se merkitys, että rahoituspäätös, ilmoitus tarkastuksen tekemisestä, kuuleminen ym. metsäkeskuksen yhteydenotot toimitetaan tämän yhteystiedon (postiosoitteen tai sähköpostiosoitteen) mukaisesti. Jos yhteystieto on hakijoiden asiamiehelle (joko ulkopuoliselle asiamiehelle tai tuensaajalle, jonka muut tuensaajat ovat valtuuttaneet toimimaan asiamiehenä), metsäkeskus toimittaa tiedoksiannot hallintolain 56 §:n 3 momentin mukaisesti asiamiehelle. Tiedoksiannot voidaan asiamiehen lisäksi toimittaa myös hakijoille, joita asiamies edustaa, mutta asiamiehelle on ilmoitettava, jos toimeksianto on toimitettu myös hänen edustamilleen hakijoille.”

 

Valtioneuvoston ja MMM:n asetusten ja lain tulkinnan täsmentymisen myötä on toukokuussa 2015 tullut esiin seuraavia muutostarpeita julkaisusivuston version hallinnan KMRHA_skeemaan.

 

  1. Kiinteistön omistajan (RealEstateOwner) omistusosuus sekä yhteisomistussuhteen peruste. Miten nämä toteutetaan hakemuksen skeemaan? Paperilomakkeella on mahdollisuus antaa omistusosuus murtolukuna tai prosentteina. Omistusosuudelle lienee syytä tarjota samat vaihtoehdot myös standardissa? 1%=1/100 voiko tätä hyödyntää toteutuksessa? Omistussuhteen perusteelle tarvitaan todennäköisesti koodattu luettelo perusteista sekä lisäksi vaihtoehto muu, jolle voi antaa selitteen. Paperilomaketta mukaillen pitäisi luoda koodisto: Kiinteistö on/kiinteistöt ovat yhteisomistuksessa. Yhteisomistussuhteen peruste on [_] kiinteistöyhtymä, [_] jakamaton kuolinpesä, [_] aviopuolisot omistajina, [_] muu, mikä___________. Mutta mihin kohtaan rakennetta nämä on syytä sijoittaa? Sovittiin, että Bitcomp tekee keskustelun  pohjalta päivityksen työversioon.
  2. On syytä mahdollistaa 2 eri työlajin eli taimikon varhaishoidon ja nuorenmetsänhoidon hakeminen samalla hakemuksella. Paperilomakkeella on vaihtoehto ”30 tai 35”. Skeemaan lisätään koodi 33=”nuoren metsän hoito tai taimikon varhaishoito”.
  3. ”Suometsänhoidon, metsätien tekemisen ja metsäluonnon hoidon tuen hakemuksessa on ilmoitettava arvio toimenpiteen toteuttamisen yhteydessä kohteella tuensaajalle syntyvistä tuloista. Tuensaajan tietoihin arvio tuloista euroa. Ympäristötuen hakemuksessa on ilmoitettava kohteen pinta-ala, kuvioittaiset metsävaratiedot ja koko kiinteistön puuston määrä sekä ilmoitettava kohteen elinympäristöt ja niiden lisämääreet tämän asetuksen liitteen mukaisesti.” Mahdollisuus liittää hakemukseen kuvioittainen metsävaratieto. Standardi on tärkeä saada nopeasti valmiiksi, koska se antaa pohjan tietojärjestelmille.
  4. ”Jos hakemuksen on laatinut hallintolain (434/2003) 12§:ssä tarkoitettu asiamies, hakemukseen on liitettävä riittävän yksilöity selvitys asiamiehen oikeudesta edustaa päämiestä” Miten tämä toteutetaan skeemaan? Selvitys asiamiehen toimivallasta: Hakija (maanomistaja) on __.__.201__ valtuuttanut asiamiehen toimimaan puolestaan. Valtuutuksesta käy ilmi: [K/E_] asiamiehen oikeus edustaa hakijaa kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain mukaisessa hakemusasiassa [_K/E] pankkitili, jolle tuki maksetaan, tai asiamiehen oikeus ohjata tuki osoittamalleen pankkitilille silloin, kun tukea ei makseta hakijalle; [_] muuta (ja ilmeisesti vapaa tekstiselite. Toteutetaan lisäksi mahdollisuus liittää valtakirja tms. dokumentti liitetiedostona. Bitcomp etsii ratkaisun, jossa tietojen monistamistarve vähenee.
  5. Hakemuksessa, joka koskee sellaista hanketta, jolle on jo myönnetty tukea, on edellä tässä pykälässä säädetyn lisäksi ilmoitettava tukipäätöksen hankenumero. FinancingActApplicationReference-kentän rinnalle lisätään ”hankenumero”. Tehdään 14 merkkinen merkkijono.
  6. < > Hakemuksessa on ilmoitettava, onko hakija hakenut tai saanut toimenpiteeseen muuta julkista tukea.” MainApplier -koodin rinnalle tehdään vielä yksi koodisto. ”OtherPublicSubstitut” 1=on saanut, 2=on hakenut 3=ei ole saanut eikä hakenut.
    Metsäkeskuksen lomakkeilla on teksti: Sähköinen tiedoksianto: Suostun siihen, että metsäkeskus voi antaa päätöksen tai muun asiakirjan tiedoksi sähköisenä viestinä ilmoittamaani sähköpostiosoitteeseen. 1= Annan…, 2= En anna suostumusta sähköiseen tiedoksiantoon. (Lomakeohjeen mukaan [Hakija/asiamies siis antaa suostumuksen hakulomakkeen allekirjoittamalla. Hänelle annetaan mahdollisuus kieltäytyä rastittamalla.])

     

     

  7. Toteuttamissuunnitelma tai sijaintitiedot

     

    Toteuttamissuunnitelma on hakemussanoman alarakenteeksi liitettävä elementti, joka sisältää mm. hankkeen suunnitellut geometriatiedot. Niiltä pinta-alaperusteisilta hankkeilta, joilta ei edellytetä suunnitelmaa, tarvitaan suunnitelman kaltaiset sijaintitiedot. Pinta-alaperusteisissa hankkeissa etenkin TVH ja NMH työlajeilla on syytä käyttää mahdollisimman samankaltaista geometrioiden esittämistapaa kuin MKI-skeemassa. Juurikäävän torjunnassa riittää hakemuksessa paikkatietona kiinteistötunnus (asetusluonnokset).

     

    Aiemmin on todettu, että työlajiryhmille ja työlajeille tarvitaan suunnitelmaan erilaisia tietoja. Vielä ei ole varmaa linjausta siitä, onko mahdollista tehdä kaikille työlajeille yhteinen suunnitelmaelementti, jossa on paljon vaihtoehtoisia rakenteita vai tarvitaanko useita erilaisia suunnitelmaelementtejä. Erityisesti skeemassa on huomioitava se, miten yhteishankkeiden tuet saadaan jaettua osakkaille.

     

  8. MMM:n asetuksen mukaan ”Nuoren metsän hoidon hakemuksessa on lisäksi eriteltävä sen kohteen pinta-ala kuvioittain, jolta kerätään pienpuuta vähintään 35 kiintokuutiometriä hehtaaria kohden. Jos kohde sijaitsee pohjoisessa Suomessa, nuoren metsän hoidon hakemuksessa on eriteltävä sen kohteen pinta-ala kuvioittain, jolta kerätään pienpuuta vähintään 25 kiintokuutiometriä hehtaaria kohden.” Pienpuun keruuseen liittyvät asiat on ilmoitettava myös toteutusilmoituksessa, mutta suurin osa totutusilmoituksessa ilmoituksessa kuviolta ilmoitettavista asioista ei koske hakemusta. Todettiin, että hakemuksen kuviotietoihin on lisättävä uusi koodisto SmallWoodRemovalClass. (Keskusteltiin kysymyksestä: Voitaisiinko käyttää toteutusilmoituksen FinancingActStand-rakennetta myös hakemuksessa, mutta ei tehty lopullista ratkaisua)

     

  9. Palauteviesti hakemukseen

     

    Metsäkeskus lähettää palauteviestin eli kuittaussanoman tai virheilmoituksen hakemuksen ja mahdollisen suunnitelman vastaanottamisesta. Tarvittaessa hakemuksen lähettäjä korjaa hakemustaan tai suunnitelmaansa ja lähettää ne uudelleen, kunnes SMK:n vastaanottorajapinta lähettää palautesanoman hakemuksen virheettömästä vastaanottamisesta.

     

    Todennäköisesti voidaan käyttää täydennettynä samaa palauteviesti-skeemaa kuin MKI-standardissa. On todettu hakijan hakemuksessa ilmoittama hakemuksen yksilöivä viite eli reference on syytä sisällyttää myös palauteviestiin. (Sama lienee syytä toteuttaa myös MKI-palauteviestiä koskien).

     

    Yleisenä linjauksena voitaneen todeta, että FinancingActApplicationReference on syytä lisätä kaikkiin hankkeen käsittelyvaiheisiin liittyviin skeemoihin.

     

  10. Palauteviestin perus kooditus on nyt ”hylätty, hyväksytty ja osittain hyväksytty”. Kyseessä on kuitenkin sähköiseen vastaanottoon liittyvä viesti. Pitäisikö mieluummin olla kooditus: 1. vastaanotettu, 2. vastaanotettu, mutta pyydetään korjaamaan/täydentämään oheisen virhekoodin tarkoittamat asiat. 3. Tiedonsiirto epäonnistui (sanomaa, sen lähettäjää ja tarkoitusta ei pystytty riittävästi tunnistamaan.) Asiaan palataan seuraavassa kokouksessa.
  11. Virhekoodit: Sanomien sähköisen vastaanoton generoimat virhekoodit, jotka yksilöivät sanoman virheen. Todennäköisesti tarvitaan 100, 200, 300 jne. sarjat rakenteen eri tasoilla oleville virheille. Esim. 101=Hakijan XXX osalta ei ole ilmoitettu yhteisomistusosuuden perustetta. 201= kiinteistötunnus XXXXXXX on virheellinen 301= kuvion xx.x geometria virheellinen. 302=Kuviolta xx.x on ilmoitettu kerättävän pienpuuta vähintään 25 m3/ha, vaikka kuvio ei sijaitse Pohjois-Suomessa. Virhekoodien määrittely on vaativa työ. Sovittiin, että Ari tekee excel-pohjan virhekoodeista, jota voidaan täydentää.

                                

  12. < >
    Toimenpiteen jälkeen hakija lähettää toteutusilmoituksen.

 

Tähän on sisällytettävä rahoituspäätöksen numero. Toteutusilmoituksen on tarkoitus muistuttaa mahdollisimman paljon hakemusta ja sen liitteenä olevaa suunnitelmaa. Vapaaehtoisen omavalvontatuloksen toimittaminen on mahdollistettava. On syytä voida ilmoittaa, että toteutus on tehty suunnitelman tai hakemuksen sijaintitietojen mukaisesti.

 

Toteutusilmoitukseen on syytä sisällyttää luettelo tuen saajista ja tuen saajan tietoihin on syytä lisätä tieto siitä, onko kyseessä yhteyshenkilönä toimiva tuen saaja, kuten hakemukseenkin sovittiin lisättäväksi.  Toteutusilmoitukseen on syytä lisätä myös kentät maksuosuutta ja tilinumeroa varten. Toteutusilmoituksessa ja hakemuksessa olevat tuensaajaelementit (SubsidyApplier) on syytä nimetä toisistaan poikkeavasti.

 

Aiemmin todettu, että omavalvontatiedon toimittamiseen sekä yhteishankkeiden toteuttamissuunnitelmiin voidaan saada valmiita elementtejä WoodForcen käyttämistä standardiskeemoista. Myös tarkastustietojen standardi on yksi vaihtoehto omavalvontatulosten väittämiseen. Todettiin, että omavalvontatuloksen toimittamista ei edellytetä asetuksissa, mutta sen toimittaminen on mahdollistettava. Todennäköisesti omavalvontatuloksen olisi syytä olla erillinen skeema, joka linkitetään toteutusilmoitukseen FinancingActApplicationReference:n avulla

 

Asetuksissa ns. omavalvontana ilmoitettavat tiedot on täsmällisesti yksilöity toteutusilmoituksessa ilmoitettavina tietoina. Todettiin, että KMRTI_T-skeemaan tarvitaan seuraavat tiedot.

 

 

FinancinActStand rakenteen alle jo olemassa olevien StemCount ja MeanHeight sekä (NMH kohteita varten) MeanDiameter-koodistojen lisäksi.

 

a)Uusi koodisto: RemovalClass

1.                         Taimikon varhaishoito, Etelä-Suomi, poistuma alle 3000 kpl/ha

2.                         Taimikon varhaishoito, Etelä-Suomi, poistuma yli 3000 kpl/ha

3.                         Taimikon varhaishoito, Pohjois-Suomi, poistuma alle 2000 kpl/ha

4.                         Taimikon varhaishoito, Pohjois-Suomi, poistuma yli 2000 kpl/ha

5.                         Nuoren metsän hoito, Etelä-Suomi, poistuma alle 1000 kpl/ha

6.                         Nuoren metsän hoito, Etelä-Suomi, poistuma yli 1000 kpl/ha

7.                         Nuoren metsän hoito, Pohjois-Suomi, poistuma alle 800 kpl/ha

8.                         Nuoren metsän hoito, Pohjois-Suomi, poistuma yli 800 kpl/ha

 

 

b)Uusi koodisto HeightClass

 

1.                         Pituus on yli 3 m

2.                         Pituus ei ole yli 3 m

 

c)Uusi koodisto SmallWoodRemovalClass

 

1.                         Etelä-Suomi, pienpuunkeruu vähintään 35 kiintokuutiota/ha

2.                         Pohjois-Suomi, pienpuunkeruu vähintään 25 kiintokuutiota/ha

 

Nämä lisätään toteutusilmoituksen kuviotietoihin. Sovittiin, että mietitään myöhemmin, pitäisikö hakemuksella olla suppeampi kuviorakenne.

 

 

  1. Metsäkeskus lähettää palauteviestin eli kuittaussanoman tai virheilmoituksen hakemuksen toteutusilmoituksen vastaanottamisesta. Tarvittaessa toteutusilmoituksen lähettäjä korjaa toteutusilmoitustaan ja lähettää sen uudelleen, kunnes SMK:n vastaanottorajapinta lähettää palautesanoman toteutusilmoituksen virheettömästä vastaanottamisesta. (Toteutusilmoituksen palauteviestin virhekoodit määritellään kuten hakemukseenkin liittyen)

     

  2. Metsäkeskus toimittaa päätöksen hakijalle. Aiemmin on todettu, että päätöksellekin olisi syytä tehdä xml-sanoma, vaikka perinteisiä paperisiakin päätöksiä joudutaan käyttämään.

 

Janne Uitamo on todennut, että mikäli toteutusilmoituksessa todetaan, että toteutus on tehty alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, niin metsäkeskus ei tee enää uutta päätöstä, vaan päätöksen sijaan metsäkeskus lähettää maksatusviestejä.

 

  1. Maksatusviesti.

 

Aiemmin on todettu, että tuet on syytä saada maksettua yhteishankkeilla suoraan tuen saajalle. Janne Uitamon kommentit: ” Yhteishankkeilla on varauduttava siihen mahdollisuuteen, että tuet on voitava maksaa hankkeeseen osallistuville tuensaajille, mutta myös siihen, että tuet on voitava maksaa hankkeen toteuttajalle, hakkuuoikeuden haltijalle tms. taholle tuensaajien antaman valtuutuksen, toimeksiannon ym. mukaisesti. Esimerkiksi juurikäävän torjunnan hankkeet saatetaan toteuttaa yhteishankkeina, joilla maanomistajat sopivat puukauppasopimuksen yhteydessä puunostajan kanssa siitä, että tämä voi asiamiehenä hakea ja saada torjuntatyölle mahdollisesti myönnettävät juurikäävän torjunnan kemera-tuet.”

 

Sovittiin, että Bitcomp tekee päivitykset perjantaihin 12.5.2015 mennessä. Käsittelyä jatketaan seuraavassa Kemera-teemakokouksessa.

 

2. Muut asiat

 

Ei käsitelty muita asioita

 

3. Seuraavat kokoukset

 

Kemera-standardien teemakokous 15.6.2015 klo 13-15

 

17.6.2015 klo 13-15 Metsätietojen standardoinnin yleiskokous

 

____________________________________________

Metsätietoasiantuntija Ari Kotiharju
ari.kotiharju@tapio.fi, puh. 040 7415238.

Tapio
Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 HELSINKI
tapio@tapio.fi, puh. 0294 32 6000
www.tapio.fi
_____________________________________________